JOULUKALENTERI 2013: 5.12. Japanin opiskelua

Japania pystyy nykyään melko helposti opiskelemaan. On paljon materiaalia ja oppikirjoja, mitkä mahdollistavat myös itseopiskelun. Jotkut lukiot voivat tarjota mahdollisuuden opiskella japania ja vielä parempi tarjonta taitaa olla korkeakouluilla. Omien opintojen aikana japanin kielen kursseja ei löytynyt, joten opinnot jäivät siihen. 

Entä sitten, kun ikää on jo sen verran, ettei enää opiskele? Tuleeko japanin kielen opiskelusta opettajan avulla mahdoton ajatus? Ei suinkaan! Työväen opistot ainakin tarjoavat hyvän väylän japanin opiskeluun ja vielä ilta-aikaan. Valitettava tosi asia kuitenkin on, että tässä taloustilanteessa kurssitarjonta ei enää ole suurta. 

Pääsimme whiplasherin kanssa Turun työväen opiston kautta japanin alkeiden kurssille, mikä on kestänyt syyskuusta aina tähän päivään asti. Kurssi kesti siis 13 kertaa ja opiskelua oli kerran viikossa. Opettajana toimi japanilainen nainen ja opetus tapahtui englanniksi.

Vaikka olin hieman opiskellut itsenäisesti ja animen kautta jotain sanastoa oppinut, on todella hienoa päästä oikeaoppisesti opiskelemaan japania ja vielä japanilaisen opettajan johdolla. On ollut mielenkiintoista huomata, miten anime ja ns. oikea japani saattavat erota toisistaan. Tai miten japanin merkit todella kääntyvät meidän aakkosillemme.

Kurssin tavoitteena oli, että oppisimme edes hieman japania, jotta pärjäisimme paremmin Japanissa ja pystyisimme kommunikoimaan japanilaisten kanssa. Tärkeää oli oppia kirjoittamaan, puhumaan ja ymmärtämään yksinkertaista japania.

Aluksi hiraganojen ja katakanojen valtava määrä tuntui siltä, ettei niitä voi koskaan oppia. Itseopiskelua, motivaatiota, tahtoa ja kertausta se vaati ennen kuin kaikki merkit voi oppia. Kaikkia merkkejä ei kannata samaan aikaan opiskella, eikä sekoittaa hiraganoja ja katakanoja keskenään. Jotkut opettelevat konsonantin mukaan litanioita (ma, me, mi, mu, mo) kun taas minä koin helpommaksi opetella vokaalin mukaan (a, ka, sa, ta, ha, na, ma, ra, ya, wa). Tavuja piti myös sekoitella, jotta tunnistaa ja osaa kirjoittaa niitä litanioiden ulkopuolella. Latasin myös puhelimeeni sovelluksen, mikä näytti, missä järjestyksessä merkit kirjoitetaan, mikä helpotti kovasti kirjoittamisen opettelua!

Minulle ehkä hankalinta oli oppia sanastoa. Kielioppi meni vielä suhteellisen hyvin päähän, sillä sen oppiminen on aina ollut minulle helppoa. Mutta sanojen muistaminen ja niistä lauseiden muodostaminen? Ei helppoa.

Onneksi pääsimme japanin jatkokurssille, mikä kestää tammikuusta huhtikuun alkuun. Eli pystymme vielä jatkamaan opiskelua opettajan johdolla ja viikottain olevat oppitunnit tukevat opitun muistamista.

Kuka muu on opiskellut tai opiskelee japania?