Making of: Ivyn ase 1/?

Minun piti jo viime vuonna toteuttaa Ivy Soul Caliburista mutta se epäonnistui täydellisesti. Syy: liian pitkään crossattuani miehiä, en yksinkertaisesti onnistunut tekemään isorintaisen naisen yläosaa. Nyt kuitenkin innostuin tekemään cossin loppuun, sillä pidän asusta kovasti. Päätin myös, että teen kaiken ihan alusta, niin ehkäpä siitä tulee vielä hienompi, mitä se olisi ollut!

Desucon Frostbitessä osallistuin ystäväni proppien teko -luennolle, mistä sain inspiraation aloittaa tehdä kunnon ase Ivylle. Ja koska minulla on proppien tekemisen ekspertti ystävänä, pystyn kääntymään aina hänen puoleensa kiperien kysymyksieni kanssa. Päätin myös aloittaa ajoissa tekemään, sillä minulle ominaista on aloittaa ja tehdä paljon, sitten tekeminen jää pitkäksi aikaa ja lopulta onkin kiire. En ole koskaan ollut hyvä tekemään proppeja ja minulle helpoin tapa tehdä niitä, on ollut pahvi, paperi ja jesseteippi. Jo monta vuotta cosplayta harrastettuani, jotenkin on sellainen olo, että pitäisi vähän parempia materiaaleja käyttää ja yrittää saada propista vähän paremman näköinen.

Tämä kuva on paras kuva, mistä käy esille, minkälainen proppi on kyseessä. Ja ihmiset, do not worry, en aio cossata noin vähäpukeista Ivya. Aiheuttaisin läskieni kanssa syvän aivovaurion ihmisille pukeutumalla noin vähiin vaatteisiin. Kuvan saa todella suureksi eli se on todella hyvä lähdekuva minulle. Olen myös käyttänyt muita kuvia lähteenä, mutta esimerkiksi terien kirjailut näkyy tuosta kuvasta todella hyvin.

Alkaessani tehä asetta, alkoi mittasuhteiden laskeminen. Kyseinen kuva on mittojen hakemiseen myös loistava, sillä tuosta näkee hyvin esimerkiksi käden leveyden, mistä on hyvä alkaa laskea mittasuhteita. Frostbiten proppien teko -luennossa oli todella hyvä pointti eli se, miten tärkeää on tehdä aseista omaan kokoon sopivat, jotta ase näyttää hyvältä. Kannattaa katsoa luento youtubesta, se löytyy sieltä kolmiosaisena ja tässä on siihen linkki. Aseesta tulee noin kahden metrin pituinen ja jo itse kahva/tuppi/mikä-lie, on jo 40cm pitkä ja terät noin 10cm.

Pitkän mietinnän ja pohdinnan sekä neuvojen kyselyn jälkeen, päätin tehdä aseen finnfoamista. Leveys on 50mm eli 5cm. Aluksi olin sitä mieltä, että aivan liian paksu. Mutta kun katsoo tuota ruoskaa, missä terät ovat kiinni ja ruoskan leveys on noin sormen paksuus, niin ovathan ne terätkin kunnon kokoisia. Ruoskan teen suihkuletkusta, jonka hankin Clas Ohlssonilta. Suihkuletkun pituus on 160-200cm. Finnfoamin hain Byggmaxilta, missä oli oikein avulias myyjä. Olin kyllä ottanut oman mattoveitsen mukaan, että saan leikattua sen pienempään palaseen, jotta kuljetus toimii. Pienin finnfoamin palanen heillä oli 2,5m mikä maksoi noin 10€ eli oli aikas halpa. Myyjä kuitenkin avuliaasti leikkasi sen minulle neljään osaan. Huvittavinta oli, kun myyjä kysyi, mihin tarkoitukseen finnfoam tulee ja aloin selittämään cosplaysta sekä propeista, myyjä katsoi minua perin huvittuneesti. Olin taas hyvin ylpeä harrastaja.


Minulla ei ole kotona kovin paljon välineitä, eikä sen puolin tilaakaan. Minulta kuitenkin löytyi mattoveitsi, mikä on hyvä perusväline finnfoamin leikkaamiseen. Ehkä kaikkein paras väline olisi ollut saha: tällöin olisin saanut terän kokonaan finnfoamin läpi mutta mattoveitsen kanssa en päässyt kuin puoleen väliin. Mattoveitsen kanssa huonona puolena tuli siis se, että päästessäni vain puoleen väliin ja leikatessani toiselta puolelta myös puoliväliin, ei tullut siistiä leikkausjälkeä. Kuvassa näkyy palaset siis ennen hiomista, joten suurempaa kuvaa katsoessa näkyy repalaiset leikkausjäljet. Tässä kohtaa hiomasieni auttoi kummasti. Tällä hetkellä valmiina on kaikki muut terät, paitsi ensimmäinen ja viimeinen terä.

Hiotessa tärkeää on suojata vähintää suu hyvin, mutta suojalasitkaan eivät olisi pahitteeksi. Hiomisen aikana lensi niin paljon pientä pölyä, että vain puolet pölystä jäi lopulta lattialle. Jo siinä vaiheessa, kun leikkasin finnfoamia mattoveitsellä, olisi ollut hyvä käyttää suusuojainta. Myöhemmin vähän yskitti ja niisti pientä pölyä. Tämän jälkeen ymmärsin aina finnfoamia käsitellessäni käyttää suojausta. Use protection!

Finnfoamia oli kuitenkin kaikesta huolimatta miellyttävä käsitellä. Mattoveitsellä leikkasin hyvin ja vaikka osa reunoista tulikin aika repalaiseksi, hiomalla niistä sai jo aika hyviä. Testasin myös, miten maalit näyttävät pinnalla. Akryyliväli pysyi ja näytti hyvältä hiomattomalla suoralla pinnalla mutta hieman repalainen leikkauskohta ei näyttänyt niin hyvältä kuin se olisi voinut näyttää.

Sain vinkiksi, että voisin gessolla ensin maalata kaikki palaset ja sen jälkeen vasta maalata ne. Lopulta kuitenkin päätin kokeilla päällystää palaset keinonahalla. Tätä neuvottiin myös proppien teko -luennolla. Sain ystävältäni vinkiksi käyttää vaatetuskeinonahkaa, sillä se venyy paremmin. Tällöin jos liimauksen jälkeen esiintyy ryppyjä, ne saa parhaimmassa tapauksessa kokonaan häivytettyä. Liimana erikeepperiä ja sitä hieman laimentaa vedellä. Keinonahkaa liimatessa tulee liimaa laittaa se proppiin että nahkaan. Vinkkinä oli myös jättää kaikkien yli 90 asteen kulmiin noin 4cm ylimääräistä kangasta, jolloin terästä saa mahdollisimman terävän. Koska terän päävärit ovat hopea ja musta (sekä kultaista kirjailua), kannattaa käyttää mustaa keinonahkaa, jotta jos jotain jää maalaamatta, ei pistä niin pahasti silmään. Parasta olisi myös saada liimatut palaset jonnekin puristukseet, jotta liimautuu hyvin kiinni.

Eli seuraavaksi kangaskauppaan hakemaan keinonahkaa ja Tiimarista erikeepperiä.
~destine