Sophitia - Soul Calibur III (concept art) - making of

Viime vuoden lopulla mietin kovasti tämän vuoden cosseja. Silloin en pitänyt Sophitiaa varmana vaihtoehtona, mutta nyt olen varma, että haluan tehdä cossin viimeistään ensi syksyksi Traconiin. Kun pidin Desucon Frostbitessä pajaohjelmani Lavakammoa karkuun, minulle tuli suuri halu kisata. En kuitenkaan suostu cossaamaan, saati sitten kisaamaan ellei vartaloni ole siinä kunnossa, missä haluan.

Operaatio painonpudotus alkakoot! Samalla on hyvä aika suunnitella asua, sillä hyvin suunniteltuhan on jo melkein tehty, eikö? Haluaisin kovasti tehdä molemmat asut, sillä oikeanpuolimmaisessa on ihanat kengät ja hanskat ja kaikkea~! Mutta ehkä vielä vähän turhan paljastava. Olen myös kovasti innostunut proppien tekemisestä, joten ainakin nyt Traconiin tulee tuo vasemmanpuoleinen.

Minullahan on paljon keskeneräisiä asuja ja asuja, joita pitää korjata ennen kuin voin pukea ne päälleni. En ole hylännyt niitä. Eli no worries, suunnitellut Ivy (Soul Calibur) consept art-asu, Noelle (Trinity Blood) ja Padmé (Star Wars) ovat kyllä vielä joskus valmistumassa!

Halusimme kuitenkin molemmat whiplasherin kanssa kisaamaan eli piti olla paricosplay. Tavoitteena on tehdä esitys ja siihen tappelupelihenkisen koreografian. Olemme molemmat katselleet Soul Caliburin sekä Tekkenin hahmoja jo pidempään. Tavallaan ei olisi väliä vaikka minä tekisin Soul Caliburista asun ja whiplasher Tekkenistä, siitä voisi saada aika mielenkiintoisen esityksen aikaiseksi! Vielä ei ole whipin asua päätetty.

Päätin kuitenkin aloitella jo cossia, joskaan en asua, vaan kaikkea muita, mitkä eivät ole riippuvaisia painonpudotuksestani, kuten peruukki, propit, muut asusteet etc.

MAKING OF PROPS

MIEKKA

Päätin aloittaa ensin propeista ja etenkin miekasta, koska siinä on enemmän työstämistä. Concept art kuvassa Sophitialla on ihan tavallinen miekka ja kilpi, eivätkä ne vastaa mitään pelissä nähtyä Sophitian miekkaa ja kilpeä. Joten päätin olla art-kuvalle uskollinen ja tehdä, mitä siinä näen. En ole vielä aivan varma, teenkä kilpeä, sillä kantamisen kannalta se on melko huono vaihtoehto. Toisessa kädessä olevat käsiarmorit haluan jättää rauhaan ja toisessa kädessä on jo miekka. Täytyy katsoa lähempänä Traconia, josko haluan tehdä kilven esimerkiksi photoshoottausta varten. Se on kuitenkin hyvin yksinkertainen tehdä, sillä se tehdään samalla tavalla kuin miekka.

Tein ensin pahvista mallin miekasta ja piirsin sen finfoamille. Piirsin miekan kuvan molemmille puolille ja leikkasin mattoveitsellä molemmilta puolilta. Minulla ei ole mitään sahaa tai vastaavaa, joten täytyy olla kekseliäisyyttä. Kun olin saanut tarpeeksi leikattua, itse asiassa painoin leikatun kohdan irti isosta palasta. En siis pystynyt tuosta noin vain mattoveitsen kanssa leikkelemään meikkaa ja vain nostamaan sitä sieltä irti.

Lopputuloksena on erittäin järsityn ja ison näköinen miekanpalanen. Tätä lähdetään siis mattoveitsen kanssa muokkaamaan.

Muokkaaminen ja palojen veistely on melkoisen suttaista puuhaa. Erittäin tärkeää on pitää imuri lähellä, jotta saa vähän väliä putsattua ympäristöä sekä jonkinlainen naamari suun ja nenän eteen. Huomasin Ivyn asetta tehdessä, että muokkailun jälkeen alkoi hieman yskittää ja niistin finfoam-pölyä. Ei kiva. Eli ei niistä suojavälineistä ihan turhaan puhuta.

Muokkaamisessa täytyy myös varoa innostuneisuutta! Itse ainakin helposti innostun veistelemään ja hups, kun onkin lähtenyt vähän liikaa pois. Eli täytyy hyvin suunnitella, mitä tekee ja minkälaisen kulman tekee esim. terään tai kahvan alle. Ensin aion tehdä erikseen terän ja kahvan, sitten tukea ja liimata ne yhteen.

Lopulta kuitenkin päätin tehdä miekan yhdestä kappaleesta, jotta pystyn koko ajan seuraamaan kulmien syvyyksiä ja näen koko ajan myös kokonaisuuden. Miekasta tuli ehkä turhan massiivinen mutta... propit ovat näyttäviä kun ne ovat massiivisia! Laitoin kahvan levenemään ylöspäin, jotta se näyttäisi hyvältä. Ehkä sain siihen hieman Soul Calibur -tunnelmaa siten.

Veistelyn jälkeen on ihan hyvä hioa sellaisia kulmia, jotka ovat jääneet ehkä hieman repaleiseksi tai muuten erottuu liikaa yleisilmeestä. Miekan ei tarvinnut olla täysin sileä, sillä päällystin sen keinonahalla, mikä hieman antaa anteeksi epätasaisuutta. Liiman käytössä ei kannata olla säästeliäis vaan laittaa reippaasti liimaa, että varmasti pysyy ja pitää. Ja kannattaa pukea ylleen jotkut huonot vaatteet, kun sitä liimaa pursoaa joka suunnasta keinonahkaa tasoitellessa ja nuppineuloja kiinnittäessä.

En ole koskaan käyttänyt dry brush menetelmää, kuullut vaan todella paljon ja nähnyt hienoja tuloksia. Päätin, että haluan nyt miekan kanssa hieman kokeilla sitä. Ensin maalasin miekan kuitenkin kokonaan mustaksi ja siihen päälle hopean harmaalla kuivamaalausta. Kuivamaalaus ei tee hyvää pensselille, sillä kun pensseli on kastettu väriin, suurin osa väristä kuivataan sanomalehteen, talouspaperiin tai vastaavaan. Sen jälkeen kun väriä lähtee enää hyvin vähän, aloin maalata itse miekkaa. Kuvassa on kaksi kerrosta kuivamaalausta ja vielä pitää jatkaa. Pohjalla oleva musta väri on myös melko vahva, miksi kuivamaalausta pitää toistaa monta kertaa.

KÄSIARMORIT

Ajattelin olevani ihan hukassa käsiarmoreiden kanssa, sillä en ole koskaan aikaisemmin tehnyt armoreita. Sain paljon apua, kun selailin blogilistaani ja löysin sieltä kuvia, miten muut ovat tehneet käsiarmoreita. Etenkin Sugar Peachesin Girl's Not Grey blogista oli apua ja sain vielä Facebookin chatissä hieman vinkkejä armoreiden tekoon!


Eli ensin piirsin mallin kartongille ja sovittelin kartongin avulla käsiarmoria. Sen jälkeen jäljensin mallit softikseen ja muokkasin softista hellan päällä, jotta sain ne taipuisaksi. Levitin liimaseosta softispalojen päälle, jotta niistä tulisi tukevampia ja liimasin vielä keinonahkaa isojen palojen nurjalle puolelle, jotta ne olisivat mahdollisimman tukevat. Lopuksi ne vielä maalasin ne. Alle mustaa akryyliväriä ja sen jälkeen tein erilaisia hopeaharmaaväriseoksia, millä maalailin tupsuttamalla ne oikean värisiksi.

Maalauksen jälkeen suihkutin vielä lakkaa armoreiden päälle, sillä maalasin ne kangasväreillä ja pinta jäi tahmaiseksi. Päätin liimata ne mustaan hanskaan kiinni, jotta minun ei aina tarvitsisi arvoitella, mikä armoripala menee mihinkin sormeen ja kohtaan. Sanotaanko näin, että laitoin liimaa aivan liian paljon ja käsine liimautui käteeni ja jouduin repimään sen kädestä irti... ja uudestaan liimaamaan. Eli olisi pitänyt miettiä vähän paremmin koko liimausjuttu.

Käsiarmorista puuttuu vielä osa, mikä menee ranteesta kyynärpäähän asti. Mutta toteutan sen samalla tavalla kuin muutkin osat käsiarmoreista.

PERUUKKI

Kaverini tilasi minulle ebaysta tällaisen peruukin. Vaikka Sophitialla ei ole pitkiä hiuksia, valitsin silti pitkän vaalean peruukin. Peruukilla täytyy olla pituutta, jotta saan tehtyä tuonne pään oikealle puolelle tuon letitetyn nutturan (tai miksi sitä kutsutaankaan).

Minulla oli hieman vaikeuksia päättää, minkälaista vaaleaa peruukkia lähdin tilaamaan. Peruukkien väri voi kuitenkan radikaalisti vaihtua matkan varrella, joten varmuuden vuoksi tilasin mahdollisimman vaalean, että jos se onkin tummempi, niin en saisi mitään keltaista värihirviötä. Ja muutenkin Sophitialle kuvaillaan aina hyvin vaaleat hiukset ja pelissä hänellä on todella vaaleat hiukset.

Eli tällainen peruukki sieltä tuli. Oli kyllä niin lähellä kuvan värejä kuin vain voi olla! Minun pääni on paljon isompi mitä peruukkipäät tai ylipäätään naisten päät, joten asettelin peruukin nyt niin, etten näytä ihan tyhmältä vaaleissa hiuksissa. Kuvaan en tosiaan muokannut itselleni Sophitian hiuksia. Sillä nyt kun olen sitä pohtinut, tiedän miten sen toteutan, minkä vuoksin jätän peruukin muokkauksen tuonne alkusyksyyn, jos vaikka haluan hyödyntää peruukkia muuten.

Olen tyytyväinen peruukkiin ja siihen, että tilasin sen nyt kun innostus on suuri. Yleensä unohdan peruukin tyystiin ja sitten puren kynsiäni ja revin hiuksiani, kun tuskissani mietin, ehtiikö peruukki coniin vai ei. Siksi tätä näkyä tilaan peruukin heti, kun tiedän mitä cossaa.

Eli näillä nyt ainakin mennään! Paljon olen saanut tehtyä eli nyt voi kesällä/kesän lopulla alkaa tehdä itse cossia. Saatan vielä tässä inspiroitua tekemään tuota vyötä, samalla periaatteella kuitenkin mennään kuin käsiarmoreissa. Täytyy vaan löytää jostain kupera muotti, minkä päälle laittaa softis-ympyrät. Suurin syy, miksen ala niitä nyt tehdä, on tosiaan se, että toivottavasti lantioni on hieman kaventunut kun alan tehdä niitä, enkä viitsi turhaan softista tuhlata ja tehdä niitä liikaa.

Eli Sohitia tulee Traconiin vaikka olen hahmon kimpussa jo alkuvuodesta. Mutta entäpä kesän Desucon? Siitä on tulossa päivitys pika puolin!


~dessu