Vajaa seitsemän viikkoa Desuconiin, enkä ole aloittanut cosseja lainkaan. Ajatellutkin olen niitä hyvin vähän. Jostain syystä minun oli pakko saada taukoa cosseista ja olenkin sen ottanut ihan kunnolla. Nyt voisi niitä alkaa tosissaan ajatella, jos jotain haluaa saada valmiiksi.
Minun piti jo aiemmin paljastaa whiplasherin Desun suunnitelmat, mutta en sitäkään ehtinyt tehdä. Eli whipille tulee Desuun Mitsurugin Soul Calibur III art puku.
Asu ei sinänsä ole kovin hankala, mutta jos jotain haluaa hyvin tehdä, niin kyllä siihen aikaa saa kulumaan. Kangasostoksilla ei ole käyty, eikä oikein mitään muuta ihmeellistä suunnitelmaa ole. Äkkiäkös sen väkäisee! Mitsurugi on myös valmiina Traconia varten, sillä sinne minä aion tehdä myös Soul Caliburista asun. Katanat ehkä kaikkein eniten epäilyttävät mutta katsotaan nyt, kun saadaan suunnittelu kunnolla käyntiin!
Ja mitä kuuluu painonpudotukselle? Tämä kuva kertoo kaiken:
Jos vaikka vapun jälkeen oikein kunnolla aloittaisi!
Nyt pitää kyllä oikein kunnolla laittaa vaihde päälle niin cossien kuin painon suhteen. Alkaa paniikki iskeä Desuconin suhteen, sillä minulla alkaa leirijakso eli pari viikonloppua toukokuussa ja yksi viikko juuri ennen Desuconia leirillä, joten aikaa ei ole niin paljon mitä kuvittelisi.
Palasimme maanantaina lyhyeltä Tokion reissultamme. Matka oli aivan ihana ja kaipuu takaisin on suuri. Rahaa ei kulunut yhteensä kuin noin 140 000 jeniä eli noin 1100€, mistä olemme todella yllättyneitä! Lentoliput olivat noin 700€/henkilö ja hotellihuoneen saimme alennushintaan 280€ neljä yötä kahdelta hengeltä.
KESKIVIIKKO 17.4.
Menimme Omenahotelliin jo tiistaina, sillä yksi lempibändeistämme Killswitch Engage esiintyi Helsingin Circuksessa ja olimme hotellissa yön ennen lähtöä Japaniin. Olimme Lönnrothinkadun Omenahotellissa, missä oli ihan pahviseinät ja huoneemme aivan ulko-oven vieressä. Eli melko vähäiset yöunet, kun keskiviikkona piti jo klo12 luovuttaa huone. Päätimme lähteä suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle, vaikka lentomme olikin vasta klo17.15 mutta mieluummin menimme matkalaukkujemme kanssa sinne hengailemaan kuin Helsingin keskustaan.
Löysimme lentoasemalle menevän bussin helposti ja pääsimme heti lähtevään bussiin. Lentoasemalla lähtöselvitys automaatilla olikin helppo, joskin Finnairin ystävällinen henkilökunta tuli meitä auttamaan, kun olimme ensimmäistä kertaa lentoasemalle. Laukut baggage dropiin ja siitä turvatarkastukseen. Lentoasemalla olikin sitten vaikka mitä tarjolla, joskin me ostimme vain juotavaa lentokoneeseen ja söimme hyvät patongit eräässä kahvilassa.
Portilta meillä oli vielä bussikuljetus lentokoneeseen, mikä oli hieman kauempana lentokentällä. Sieltä se jännitys sitten todella alkoi. Lentoaika oli noin 9,5h ja saimme vapaasti katsella elokuvia ja tv-sarjoja yms. penkkeihin asennetuista ruuduista. Meille tarjoiltiin myös ilmainen illallinen ja koko ajan jotain juotavaa. Asahi oli whiplasherin lempparia! Valitettavasti uni ei oikein maistunut vaikka kuinka yritettiin nukkua ja nukahtaa kesken elokuvienkin. TORSTAI 18.4.
Aamulla saimme vielä Finnairin puolelta aamiaisen ja saavuimme Naritan lentoasemalle paikallista aikaa klo8.55. Menimme jonkun kapselin kanssa rakennuksesta toiseen, missä odotti passitarkastus ja olimme lentokoneessa saaneet myös jotain lappuja täytettäväksi, mitkä katsottiin lentoasemalla. Laukut löysimme hyvin nopeasti ja sen jälkeen alkoikin se todellinen etsiminen.
Eli miten pääsemme Shinjukuun. Rakennuksen pohjapiirrustuksesta löysin JR Eastin toimipisteen, mistä ostimme Suica-kortit ja menopaluun Narita-Shinjuku-Narita Narita Expressillä. Pääsimme heti junaan, mikä kesti noin 1h 20min Shinjukuun. Oli huimaa katsoa, miten maalaismaasto kaikkine riisipeltoineen alkoi muuttui selvästi isoihin pilvenpiirtäjiin ja välkkyviin mainoksiin.
Shinjuku Station oli todella iso ja kävelimme ympäriinsä seuraten South Exit -kylttejä, minkä avulla pääsimme ulos asemalta. Lähdimme etsimään hoteliamme, Sun Memebers Hotelia, ja lopulta päädyin katsomaan karttaa väärinpäin eli lähdimme väärään suuntaan kävelemään. Ilma oli kaunis, joskin asteita oli sellaiset +22 eli tuli todella kuuma niissä vaatteissa, mitä oli Suomessa pukenut päälleen.
Lopulta löysimme hotellimme, noin 15min Shinjuku Stationilta ja saimme jättää laukkumme hotellin säilytykseen, sillä saimme huoneen vasta klo15. Menimme etsimään Square Enixin kauppaa ja löysimmekin sen, joskin se oli kiinni juuri torstaisin! Menimmekin sitten Shinjuku Chuo Parkiin istuskelemaan, ottamaan valokuvia ja haimme Family Martista hieman juotavaa ja purtavaa. Puistosta löysimme ihania pikku-kilpikonnia, jotka olivat pienen vesiputouksen alla, ne olivat suloisia! Siellä oli myös joku kodittominen asuinalue yhdessä nurkkauksessa.
Hotellihuoneeseen päästessämme menimme molemmat suoraan suihkuun ja vaihdomme hieman kevyempää yllemme. Lähdimmekin tutustumaan Shinjukun keskustaan ja päätimme etsiä 100 yen Shopin, missä kaikki tavarat maksoivat 105 jeniä ja vajaa euron. Kartan avulla pääsimme lähelle, mutta jostain syystä emme löytäneet paikkaa. Kysyimme muutamalta koulutytöltä apua, jotka eivät kunnolla puhuneet englantia mutta ymmärsivät mitä etsimme ja lähtivät näyttämään meille paikkaa, mikä ei kyllä ollut kaukana. Olimme kyllä hieman pettyneitä, sillä kauppa oli todella pieni. Ostimme kuitenkin erilaisia japanilaisia herkkuja ja laastareita jalkaani.
Torstaina tuli lähinnä pyörittyä Shinjukun keskustassa, Pachinko
Sloteissa ja kaupoissa. Keksustassa pyöri myös auto, mikä soitti
musiikkia ja sen perässä tuli kaksi isoa robo-tyttöä!
Kävimme taas Family Martissa pyörähtämässä, kuten koko matkan ajan, ja ostimme onigireja ja herkkuja ja kaikkea. Lopulta kaaduimme väsyneinä sänkyyn melko aikaisin ja nukuimme univelkaamme pois.
PERJANTAI 19.4.
Perjantaiaamulla heräsimme reippaana ja ohjelmassa oli vierailut Akihabaraan ja Uenoon. Halusimme kuitenkin ensin mennä eilen kiinni olleeseen Square Enixin kauppaan. Mikä oli taas kiinni. Koko paikka oli ihan pimeänä ja ulkona jotain lappuja japaniksi, mitä emme ymmärtäneet. Päätimme ottaa asiasta selvää, kunhan pääsisimme takaisin hotellille.
Lähdimme Shinjuku Stationilta Yamanote Linea pitkin (Ikebukuro & Ueno) sitten ensin Akihabaraan, minne matkaa oli noin puoli tuntia. Akihabarassa etsimme 100 yen Shopin, Super Potaton ja Gundam Cafeen. Akihabara Stationilla törmäsimme myös johonkin showroomiin, minkä nimeä en muista, mutta siellä oli paljon isoja ja pieniä figuureja esillä.
Super Potatossa oli paljon kaikkea Nintendoon liittyvää ja minä ostin sieltä heti Kirbyn mukaan. Gundam Cafe oli aivan Akihabara Station vieressä ja menimme sinne nauttimaan muutamat juotavat. Paikka oli kyllä todella hienosti tehty, oikein teeman mukaisesti aina menuusta sisustukseen.
Akihabarasta lähdimme muutaman minuutin päässä olevaan Uenoon. Siellä menimme kävelemään Ueno Parkiin, mistä löytyi myös Uenon eläintarha. Normaalisti aikuinen olisi ollut 5500 jeniä, mutta passia näyttämällä pääsimme erikoistarjouksella sisään hintaan 4800 jeniä. Eläintarha oli älyttömän kaunis ja kaikkine eläimet olivat niin ihania. Valitettavasti minun kamerasta loppuikin akku, joten meidän piti pärjätä whipin kameralla. Eläintarha menikin jo viideltä kiinni, joten emme ehtineet ihan koko eläintarhaa käydä läpi.
Ja tässä video noista ihanista merileijonista:
Eläintarhasta poistuessamme oli puistossa tällainen hieno luomus, minkä ympärillä istuskeli ihmisiä.
Uenosta lähdimme takaisin Shinjukuun ja hotelille. Netistä paljastuikin se tosi asia, että Square Enixin kauppa oli muuttanut 2012 vuoden lopussa toiselle puolelle Shinjukun keskustaa. Reitti vaikutti helpolta ja lähdimmekin sitä etsimään. Lopulta löysimme uuden kaupan, Artnian, mikä oli melkoinen yllätys. Kauppa oli todella pieni, lattiasta oli hävinnyt puolialaston Sephiroth ja tavaraa oli yli puolet vähemmän myynnissä. Hieman pettyneitä olimme, mutta saimme sieltä kuitenkin jotain mukaamme.
Kaupan kautta lähdimme takasin päin, joskin matkan varrella päätimme käydä eräässä ravintelissa syömässä, missä mainostettiin englanninkielistä menua. Paikka oli ihan mukava, taisi olla neljässä kerroksessa ja me päädyimme kolmanteen. Sanotaan näin, että Japanissa aloin arvostaa sitä, että Suomessa on kielletty tupakointi sisällä, sillä kaikkialla kaikki polttivat sisällä ja se oli minulle hyvin epämukavaa. Vaatteetkin haisivat pitkään tupakalle. Saimmekin sieltä 3300 jenillä kolme ruoka-annosta ja viisi alkoholijuotavaa, todella halpaa! Valitettavasti nälissämme unohdimme ottaa kuvia annoksista.
Kun palasimme takaisin hotellille päin, oli Shinjuku Stationin edessä varmaan 7-10 taiteilijaa esittämässä musiikkiesityksiä muutaman metrin välein. Se oli kyllä aika huimaa, Suomessa kun yleensä majoittautuvat melkeinpä eri kortteleihin. Siellä oli myös yksi parivaljakko, jotka soittivat kitaraa ja viulua, mikä oli todella hienon kuulosta!
LAUANTAI 20.4.
Lauantaina otimme suunnaksi Shibuyan, mistä löysimme pari hyvää levykauppaa. Tsutayasta ostin mukaan yhden the Gazetten levyn, minkä jälkeen lähdimme Tower Recordsiin. Siellä kävimme Tower Records Cafessa kahvilla ja kaakaolla, sitten aloitimme levyjen läpikäynnin. Mukaan lähti paljon heavy metal / hard rock levyjä.
Shibuyasta menimme Harajukuun, mikä oli matkan varrella takaisin Shinjukuun. Siellä Takeshita Streetin varrella oli yksi suurimmista 100 jen Shopeista, Daiso, sekä paljon muita pieniä putiikkeja. Kävimmekin yhdessä koruliikkeessä, missä kaikki maksoi 1050 jeniä, ostin sielä pari korua.
Harajukun jälkeen lähdimme hotellin kautta syömään Shinjukun keskustaan, Grill Bar Masu-ya oli paikan nimi. Siellä oli todella hyvää ruokaa ja henkilökunta mukavaa.
Loppuillan pyörimme jälleen ympyrää Shinjukun keskustassa ja kulutimme jenejä vending machineihin.
SUNNUNTAI 21.4.
Sunnuntaiaamuna tajusimme ikävän totuuden eli sen, että se tulisi olemaan viimeinen kokonainen päivämme. Aamukin oli haikea, kun vettä satoi kaatamalla koko aamupäivän. Lähdimme läheiseltä metroasemalta., Tochomae Stationilta, Daisonin metroasemalle Minatoon ja menimme käymään Pokemon Centerissä. Se oli hieno paikka, joskin olisin toivonut, että pehmoleluja olisi ollut enemmän.
Siellä emme viipyneet kauan vaan menimme nopeasti Hamamatsucho Stationille, mistä pääsimme Yamanote Linella takaisi Akihabaraan. Siellä etsimme figuuriliikkeet, mitkä olivat jääneet meiltä kokonaan huomaamatta viime reissulla - onneksi saimme kaverilta hyvät vinkit liikkeiden löytämiseen. Liberty-nimisestä liikkeestä löytyi todella paljon kaikkea, olihan siellä seitsemän kerroksen verran tavaraa. Mukaan lähti mm. Final Fantasy VII figuureja. Toys Golden Age oli pieni liike, mutta sieltä löytyi pari Megaman figua.
Akihabarassa meidät pysäytti myös eräs meido, jonka mukana menimme Hearts of Hearts nimiseen Maid Cafeeseen. Siellä oli todella hauskaa ja huvittavaa, joskin kallista. Mutta mieleenpainuvaa oli kaikki toistot, mitä piti sanoa kun tuotiin tarjoiltavaa, pelihetki meidon kanssa ja photoshootti. Hauskaa oli!
Kahvilasta lähdimme takaisin Akihabara Stationia kohti ja päätimme käydä erään kadun varrella syömäpaikassa, missä ruoka tilattiin ja maksettiin ulkona automaatista. Sisällä meitä odotti valtavat ja ihanat stewed pork keitto. En edes jaksanut kaikkea, mutta keitto oli ihanaa ja possu oli niin mureaa että sitä pystyi helposti syömään syömäpuikoilla.
Shinjukuun palatessamme menimme etsimään Capcom Baria, minne pääsimme heti sisään vaikka myöhästyimmekin hieman klo19 kattauksesta. Yksi kattaus kesti aina kaksi tuntia. Teemabaari oli todella hienosti tehty, henkilökunta omistautunutta ja yrittivät puhua meille englantiakin. Kun otti tietyn annoksen, sai sen mukaisen esityksen kaupan päälle.
Minä otin annoksen, minkä henkilökunta sanoi olevan todella tulista ja aloitinkin sitä varovaisesti. Ei ollut lainkaan tulista. Kunnes otin viimeisen palan ja sitten suussa räjähti. Eli annoksessa oli yksi tulinen kohta. Mutta oli se silti hyvää!
Pystyimme myös ostamaan paikan päältä Capcom-aiheista tavaraa ja sieltä lähtikin Megaman 1-6 soundtrack sekä tassuista toisiaan kiinnipitävät kisut.
Baarista lähdimme pelaamaan muutamat pelit Pahcinko Sloteihin ja siitä sitten hotellille pakkaamaan seruraavaa päivää varten.
MAANANTAI 22.4.
Heräsimme paikallista aikaa jo klo5, jotta saisimme rauhassa herätä ja pakata loppuun kaikki tavarat. Luovutimme avaimet ja lähdimme Shinjuku Stationin New South Exitille, mistä pääsimme Narita Expressin laiturille. Olimme edellisenä päivänä ostaneet paikkaliput, sillä junassa oli vain varattuja paikkoja. Olimmekin aika nopeita ja saimmekin odotella aika kauan junaa asemalla.
Matka meni nopeasti, hieman torkkuen ja lopulta pääsimme Naritan lentoasemalle. Kolmannessa kerroksessa oli lähtöselvitys ja turvatarkatus, minkä jälkeen pääsimme katsastamaan lentoaseman tarjoamia palveluja. Ostimme vielä viime hetken tuliaiset ja menimme portille odottamaan lähtöä.
Juuri ennen nousua, oli lentokentällä hieman ruuhkaa kun kaikki halusivat käyttää samaa rataa! Lennon aikana saimme lounaan yhteydessä erikoiskakun 30-vuotisen juhlavuoden kunniaksi, sillä maanantaina tasan 30 vuotta sitten Finnair lensi ensimmäisen suoran lentonsa Naritan lentoasemalle. Lento sujui nopeasti elokuvia katsellessa, joskin tunnelma oli melko haikea. Neljä kokonaista päivää oli liian lyhyt aika, vaikka olimme jo sopineet menevämme takaisin paremmalla ja pidemmällä ajalla.
Matkasta voisi kirjoittaa vielä vaikka kuinka paljon lisää - ja ehkä jossain kohtaa jatkan höpöttelyä. Tässä kuitenkin tunnelmat päällisin puolin matkasta. Myöhemmin tulossa vielä video matkasta, sillä kuvattiin sieltä täältä jotain pieniä videoklippejä.
