Lupailin hieman kirjoittaa osallistumisestani Traconin esityskisaan ja miten esitykseni sinne muodostui. Kirjoitin jo aiemmassa päivityksessä hieman tunnelmia backstagelta eli en niitä asioita käsittele enää uudestaan.
Jotenkin tämä päivitys olikin jäänyt luonnoksiin, niimpä hienosti useamman kuukauden myöhässä julkaisen tämän! Finnish only, sorry, too much text!
Sain idean Juviasta ja hahmoon sopivasta esityksestä jo ennen Traconia. Esityksen idea koostui tällöin hauskoista musiikkikappaleista ja humoristisesta otteesta.
Juviassa on paljon muutakin kuin rakkaus Grayhin mutta se on se näkyvin osa Juviassa. Juvia rakastuu Grayhin jo heti ensitapaamisella vaikka ovatkin alussa vihollisia. Aiemmin Juvian ympärillä satoi koko ajan, minkä takia Juvia ei ollut niin suosittu lapsena, saati sitten aikuisemmalla iällä mahdollisten seurustelukumppaneiden mielestä. Gray kuitenkin sai auringon taas paistamaan, eikä vesisade enää ympyröinyt Juviaa. Toisin sanoen, Gray oli kaikella tavalla hyvin merkittävä henkilö Juvialle alusta asti.
Alussa Juviasta kehkeytyy ehkä enemmänkin pakkomielteinen stalkkeri Graylle, mistä Gray ei aluksi hirveästi pidä tai pitää vähintäänkin outona. Pikkuhiljaa hänen rakkautensa saa kuitenkin järkevämmän muodon ja Graykin alkaa yhä enemmän pitää hänen seurastaan ja taitaa olla lähinnä huvittunut Juvian päähänpistoksista. Juviasta tulee Graylle tärkeä ystävä, luotettava kumppani ja läheinen henkilö. Juvia on täysin rakastunut Grayhin ja tekee mitä tahansa tämän puolesta. Juvia osaa myös olla äärettömän mustasukkainen jokaista naishenkilöä kohtaan, joka erehtyy tulemaan Grayn lähelle. Se ei muutu mihinkään koko sarjan aikana.
Tästä hahmokehityksestä idea sai siis alun.
En pidä kauheasti dialogista esityksissä ellei niiden tallentamiseen ole pystytty käyttämään hyviä välineitä ja dialogi on aidon kuuloista. Tästä syystä halusin ensimmäisen esitykseni rakentuvan musiikille. Suurena AMV Hellin fanina tämä myös tuntui normaalilta ratkaisulta.
Esitys koostuu viidestäeri musiikista ja kohdasta Juvian ja Grayn rakkaustarinassa.
Alussa soi Lumikki ja seitsemän kääpiötä elokuvasta englanninkielinen kappale Someday my prince will come. Tämä sopi mielestäni aloitukseen todella hyvin, sillä sisimmissään Juvia on toivonut elämäänsä henkilöä, joka hyväksyy hänet ja rakastaa hänet. Alussa Juvia tanssii itse tekemiensä teruterubozu nukkejen kanssa, mitkä esiintyvät sarjassa. Juvia ompeli lapsena nukkeja todella paljon, sillä niiden sanottiin tuovan hyvää ja kaunista säätä. Juviaa kuitenkin kiusattiin vielä enemmän nukkejen takia. Esityksessä Juvia lopulta luopuu nukeista ja unelmoi prinssistään.
Musiikki vaihtuu Carly Rae Jepsenin hittibiisiin Call me maybe, minkä inspiraatio oikeastaan sai alkunsa kappaleen sanoista "Hey, I just met you and this is crazy, but here's my number" eli rakkaudesta ensisilmäyksellä. Halusin myös kappaleen, minkä suurin osa tunnistaisi ja mikä olisi menevä. Tässä kohtaa esitystä Juvialla on pieni Gray-nukke käsissään.
Tämän jälkeen esityksessä mentiin hieman vanhempaan tuotantoon eli Kylie Minoguen Can't get you out of my head, mikä omasta mielestäni vain sopi kuvastamaan Juvian tunteita Gray'ta kohtaan todella hyvin. Sitä tunnetta, että Juvia on syvästi rakastunut Grayhin, kaikki mitä hän tekee on Grayta varten ja hän ei saa Grayta pois mielestään. Mukana ollut Gray-nukke vaihtuu kappaleen aikana Gray-tyynyksi ja tällaiset animehahmotyynyt ovat kovinta pervohittiä Japanissa, minkä takia halusin ottaa sen mukaan.
Rihannan Umbrella oli ensimmäinen kappale, minkä valitsin ja halusin mukaan esitykseen, sillä siinä oli todella osuvat sanat. Oli myös kiva päästä tekemään Juvian sateenvarjo.
Lopulta esitys päättyy sydämen tykytyksiin ja Whitney Houstonin I will always love you kappaleeseen, minkä aikana Juvia tunnustaa ikuisen rakkautensa Grayhin. Tätä varten tein sydämen muotoisin Gray-tyynyn, mitä Juvia pitelee.
Oli todella vaikea tehdä esitystä yksin, sillä Juvia on hahmona niin paljon tekemisissä muiden kanssa, että toimivan esityksen keksiminen oli haasteellista. Tämän takia mukana oli paljon rekvisiittaa tuomassa toimintaa esitykseen. Alunperin suunnittelin pahvista tehtyä väritettyä anime!Grayta mukaan lavalle mutta se oli melko hankala toteuttaa ja siihen oli lopulta liian vähän aikaa.
Omasta mielestäni esitys oli hauska ja viihdyttävä kertoen Juvian rakkaustarinaa. Totta kai kisaamaan mennään aina voittoa hakien mutta itse lähdin lähinnä hakemaan kokemusta kisaamisesta ja voittamaan lavakammoani. Nyt olenkin ihan koukussa ja haluan osallistua useampaan esityskilpailuun!
Näin myöhemmin ajateltuna on tiettyjä asioita, mitä voisin esityksessä parantaa. Kuten hieman näppärämpää valojen käyttöä - mutta olen niin monta esitystä nähnyt, missä esiintyjät itse ovat sanoneet että valot eivät toimineet täysin kuten halusivat ja se heidän mielestään pilasi osittain esityksen, minkä takia en halunnut mitään liian vaikeaa vaan pitäydyin yksinkertaisuudessa. Kappaleiden valintoihin olen lähes tyytyväinen, joskin kamppailin muutaman kappaleen kanssa ja en ollut täysin varma rakastumiskohdan musiikista, enkä oikein vieläkään ole. Mutta mielestäni se ihan toimi.
Ensimmäiseksi esitykseksi mielestäni liikuin lavalla ihan hyvin vaikka luultavasti jännittämiseni oli käsinkosketeltavaa. Olisin kuitenkin voinut liikkua paljon isommin ja näkyvämmin. Eli kuten jo sanoin, hain kokemusta ja varmuutta esiintymiseen, jotta seuraavat esitykset menisivät aina vain paremmin!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste fairy tail. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste fairy tail. Näytä kaikki tekstit
maanantai 4. tammikuuta 2016
Vuoden 2015 asut
Vuosi 2015 on virallisesti jo ohi eli aika tehdä katsaus viime vuoden asuihin!
The year 2015 is officially over so it's time to review what costumes I did last year!
Vuosi alkoi Yukiconilla ja uutena asuna oli Saegusa Mayumi sarjasta Mahouka Koukou no Rettousei. Olin todella tyytyväinen asuun ja tykkäsin siitä kovasti! Aruto kierrätti vielä viimeisen kerran Eziota Assassin's Creedista.
The year started with Yukicon and my new costume was Saegusa Mayumi from Mahouka Koukou no Rettousei. I was really happy with the costume and liked it a lot. Aruto wore one last time Ezio from Assassin's Creed.
Seuraavana tapahtuma oli Popcult Helsinki, missä meillä oli Pokémon gijinkat Aruton ja ystävämme Elinan kanssa. Minulla oli Dragonair ja Arutolla Vaporeon. Asut olivat todella kivat ja niitä oli hauska suunnitella. Mutta totesin kuitenkin conissa, että itsesuunnitelemat asut eivät ole minun juttuni.
The next convention was Popcult Helsinki where we wore Pokémon gijinkas with Aruto and our friend Elina. I had Dragonair and Aruto had Vaporeon. I really liked the costumes and they were fun to design. But at the convention I realised that it's not my thing to design costumes myself.
Seurasi pieni tauko ja syksyllä tuli Tracon. Sinne tein Juviasta kaksi asua, Grand Magic Gamesien toisen asun ja Tartaros Arcin asun. Grand Magic Gamesien asulla osallistuin ensimmäiseen esityskilpailuuni, mikä oli ehkä vuoden kohokohta! Aivan mieletöntä ja kisaamassa oli todella hauskaa! Vuoden lempiasukseni kuitenkin kohosi Tartaros Arcin parissa päivässä kokoon kasattu asu. Tykkäsin asusta kovasti ja Juvia on myös lempihahmoni. Arutolle tein Final Fantasysta Cactuarin asun, mitä oli todella kiva tehdä mutta todella kuuma pitää päällä.
There were a little break and on Autumn it was Tracon. I made two costume of Juvia there, one from Grand Magic Games and from Tartaros Arc. With the Grand Magic Games costume I participated my first skit cosplay contest which was propapbly the highlight of the year! It was amazing and it was really fun to compete! My favourite costume of the year was the Tartaroc Arc costume which I made like in a few days. I really liked the costume and Juvia is also my favourite character. For Aruto I made Cactuar from Final Fantasy. It was really fun to make but it was really hot to wear.
Vielä loppusyksystä tein Juvian manga cover asun, mihin hyötykäytin myös asusteita Traconin asuista.
At the end of Autumn I made a manga cover costume for Juvia. I also used some parts from Juvia's previous costumes.
Eniten ehkä viime vuodessa harmittaa se, etten saanut tehtyä Arutolle Assassin's Creed Unitysta Arnon asua. Tai tein sen melkein valmiiksi mutta se ei vaan toiminut. Tänä vuonna aion onnistua siinä!
Maybe the only thing I'm not happy about, is that I didn't manage to finish Aruto's costume of Arno from Assassin's Creed. I almost finished it but it just didn't work. This year I'm gonna succeed!
Tälle vuodelle on jo muutamia suunnitelmia ja Frostbiten suunnitelmista tulen vielä tekemään päivityksen.
I alreay have a few plans for this year and I'll be posting about Frostbites costumes soon.
Kiitos viime vuodesta ja kiva kun olet mukana tänäkin vuonna!
Thank you for last year and it's nice to have you with me this year also!
The year 2015 is officially over so it's time to review what costumes I did last year!
Vuosi alkoi Yukiconilla ja uutena asuna oli Saegusa Mayumi sarjasta Mahouka Koukou no Rettousei. Olin todella tyytyväinen asuun ja tykkäsin siitä kovasti! Aruto kierrätti vielä viimeisen kerran Eziota Assassin's Creedista.
The year started with Yukicon and my new costume was Saegusa Mayumi from Mahouka Koukou no Rettousei. I was really happy with the costume and liked it a lot. Aruto wore one last time Ezio from Assassin's Creed.
Seuraavana tapahtuma oli Popcult Helsinki, missä meillä oli Pokémon gijinkat Aruton ja ystävämme Elinan kanssa. Minulla oli Dragonair ja Arutolla Vaporeon. Asut olivat todella kivat ja niitä oli hauska suunnitella. Mutta totesin kuitenkin conissa, että itsesuunnitelemat asut eivät ole minun juttuni.
The next convention was Popcult Helsinki where we wore Pokémon gijinkas with Aruto and our friend Elina. I had Dragonair and Aruto had Vaporeon. I really liked the costumes and they were fun to design. But at the convention I realised that it's not my thing to design costumes myself.
Seurasi pieni tauko ja syksyllä tuli Tracon. Sinne tein Juviasta kaksi asua, Grand Magic Gamesien toisen asun ja Tartaros Arcin asun. Grand Magic Gamesien asulla osallistuin ensimmäiseen esityskilpailuuni, mikä oli ehkä vuoden kohokohta! Aivan mieletöntä ja kisaamassa oli todella hauskaa! Vuoden lempiasukseni kuitenkin kohosi Tartaros Arcin parissa päivässä kokoon kasattu asu. Tykkäsin asusta kovasti ja Juvia on myös lempihahmoni. Arutolle tein Final Fantasysta Cactuarin asun, mitä oli todella kiva tehdä mutta todella kuuma pitää päällä.
There were a little break and on Autumn it was Tracon. I made two costume of Juvia there, one from Grand Magic Games and from Tartaros Arc. With the Grand Magic Games costume I participated my first skit cosplay contest which was propapbly the highlight of the year! It was amazing and it was really fun to compete! My favourite costume of the year was the Tartaroc Arc costume which I made like in a few days. I really liked the costume and Juvia is also my favourite character. For Aruto I made Cactuar from Final Fantasy. It was really fun to make but it was really hot to wear.
Vielä loppusyksystä tein Juvian manga cover asun, mihin hyötykäytin myös asusteita Traconin asuista.
At the end of Autumn I made a manga cover costume for Juvia. I also used some parts from Juvia's previous costumes.
Eniten ehkä viime vuodessa harmittaa se, etten saanut tehtyä Arutolle Assassin's Creed Unitysta Arnon asua. Tai tein sen melkein valmiiksi mutta se ei vaan toiminut. Tänä vuonna aion onnistua siinä!
Maybe the only thing I'm not happy about, is that I didn't manage to finish Aruto's costume of Arno from Assassin's Creed. I almost finished it but it just didn't work. This year I'm gonna succeed!
Tälle vuodelle on jo muutamia suunnitelmia ja Frostbiten suunnitelmista tulen vielä tekemään päivityksen.
I alreay have a few plans for this year and I'll be posting about Frostbites costumes soon.
Kiitos viime vuodesta ja kiva kun olet mukana tänäkin vuonna!
Thank you for last year and it's nice to have you with me this year also!
maanantai 28. joulukuuta 2015
Mii's Advent Calendar 2015
Unohdin päivitellä adventtikalenteriani blogin puolelle, pahoitteluni! Kannattaa käydä tykkäämässä sivustani Facebookissa, koska päivitän sitä useammin.
So I kinda forgot to update my Advent Calendar on my blog, sorry! You should definately go like my Facebook page because I update there more often.
Advent Calendar 1/5: Giveaway behind the First Door
Advent Calendar 2/5: All Juvia Wants for Christmas is Gray [CMV]
Advent Calendar 3/5: Juvia's Last Christmas (without Gray) [CMV]
Advent Calendar 4/5: Juvia's Only Wish [CMV]
Advent Calendar 5/5: Giveaway winner announced
So I kinda forgot to update my Advent Calendar on my blog, sorry! You should definately go like my Facebook page because I update there more often.
Advent Calendar 1/5: Giveaway behind the First Door
Advent Calendar 2/5: All Juvia Wants for Christmas is Gray [CMV]
Advent Calendar 3/5: Juvia's Last Christmas (without Gray) [CMV]
Advent Calendar 4/5: Juvia's Only Wish [CMV]
Advent Calendar 5/5: Giveaway winner announced
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
Adventtikalenteri 2/5
It's time for the second door in my Advent Calendar! And it's my
first CMV with my friend from Ducktape Galleries, a huge thanks to her
for filming this with me! I hope you enjoy the video : )
Ja jos et ole vielä osallistunut ensimmäisen luukun give-awayhin, vielä on aikaa! Eli käy tykkäämässä ensimmäisen luukun videojulkaisusta Facebookissa ja tsekkaa video lisäohjeita varten. Hieno joululahja voittajalle! : )
Ja jos et ole vielä osallistunut ensimmäisen luukun give-awayhin, vielä on aikaa! Eli käy tykkäämässä ensimmäisen luukun videojulkaisusta Facebookissa ja tsekkaa video lisäohjeita varten. Hieno joululahja voittajalle! : )
tiistai 20. lokakuuta 2015
Photoshoottien antia
Tässä kuvien täytteinen päivitys. Kaikki kuvat on nähtävissä myös Facebookissa, minne päivitän kuvia vielä nopeammin. Koska hupsista, kävi niin, että tämä olikin jäänyt luonnoksiin!
Character: Juvia Lockser (Tartaros Arc)
Series: Fairy Tail
Cosplayer: Mii
Photographer: Veeti
Costume and edited by Mii
Ja muutama hauska muokattu kuva:
And a couple of funny edited photos:
Character: Cactuar
Series: Final Fantasy
Cosplayer: Aruto
Photographer: Mii
Costume and edited by Mii
Character: Juvia Lockser (Grand Magic Games)
Series: Fairy Tail
Cosplayer: Mii
Photographer: Veeti
Costume and edited by Mii
..
Character: Juvia Lockser (Tartaros Arc)
Series: Fairy Tail
Cosplayer: Mii
Photographer: Veeti
Costume and edited by Mii
| Rising water |
![]() |
| Is it raining? |
Ja muutama hauska muokattu kuva:
And a couple of funny edited photos:
![]() |
| Looking for Gray-sama~ |
![]() |
| Dreaming of Gray-sama |
![]() |
| It's raining Gray! |
Character: Cactuar
Series: Final Fantasy
Cosplayer: Aruto
Photographer: Mii
Costume and edited by Mii
| Prepare yourself! |
| Attack! |
| Boo! |
| King of the world! |
| How're you doing? |
Character: Juvia Lockser (Grand Magic Games)
Series: Fairy Tail
Cosplayer: Mii
Photographer: Veeti
Costume and edited by Mii
..
sunnuntai 13. syyskuuta 2015
Traconin ohikiitävä hetki
Kirjoitan tätä conidarrassa ja flunssa... mutta siis, Tracon tuli ja meni. Oli hurjan hauska viikonloppu mutta se meni kyllä liian nopeasti ohi! Tai niinhän se taitaa mennä, että aika juoksee kun on hauskaa?
I'm writing this with a huge convention hangover and in flu... but, Tracon came and went. It was a super fun weekend but it was over way too soon! But that's how it goes: time flies when you're having fun?
Lähdimme Aruton kanssa jo perjantaina liikenteeseen bussilla, sillä menimme kuuntelemaan Tampere-Talolle Super Sound of Videogames videopelikonserttia. Majoittauduimme ihan Tampere-Talon läheisyydessä Sokos Hotel Villassa, mikä oli kyllä läheisyytensä ansiosta mitä paras hotelli! Ja aamupala tarjoiltiin uudessa Torni hotellissa!
I started my journey with Aruto already on Friday by buss because we went to listen videogameconcert at Tampere-Talo called Super Sound of Videogames. We were staying near Tampere-Talo at Sokos Hotel Villa which was perfect because it was so near the con! And breakfast was served at the new Torni Hotel!
LAUANTAI / SATURDAY
Aamulla heräilimme jo ennen herätyskellon soittoa, mikä antoi mahdollisuuden herätä rauhassa, käydä suihkussa, syödä maittava aamupala ja laittaa cossit niskaan. Sade-ennusteet muuttuivat koko ajan ja olin todella iloinen, että sateet eivät tulleet häiritsemään Traconin aloitusta!
In the morning we woke up before the alarm clock which gave us some time to take a shower, eat a fantastic breakfast and put on our costume. The weather forecast was changing all the time and I was happy that it didn't rain when Tracon started!
Menimme heti kymmenen maissa myyntipöytiä koluamaan. Matkan varrella näkyi jo muutama tuttu. Myyntipöytien jälkeen laitoimme Arutolle Cactuar-asun päälle, sillä myyntipöydillä asussa olisi ollut hankala olla. Pidimme photoshootia ystävämme Veetin kanssa.
We went at ten o'clock to see the market place. Saw a few familiar faces on the way there. After that Aruto put on his Cactuar-costume because it would have been difficult at the marketplace with that costume. We had a photoshoot with our friend Veeti.
Lopulta menimme puoli kahdentoista aikaa jonottamaan cosplay-kisalippuja, kun tajusimme kuinka isoksi jono oli jo muodostunut. Aruton oli pakko mennä ottamaan Cactuar pois päältä, sillä asussa oli aivan liian kuuma! Lopulta jonotimme noin puolitoista tuntia lippuja, mitä jakoi ehkä kaksi ihmistä ja jokainen sai ottaa viisi lippua kerralla! Meinasi kyllä iskeä ärsytys maksimus päälle, eikö Tracon ole vieläkään oppinut mitään lippujen jaosta? Ei kai.
Around half twelve we went to line up for tickets to cosplay contests when we realized how big the line already was. Aruto had to go and off his Cactuar-costume because it was way too hot. We were on line for one and a half hour! There were only two people giving a way tickets and each could take five tickets with them! I was pretty annoyed at that point, hadn't Tracon learned anything from giving away tickets? I guess not.
Kun saimme liput, menimme kuuntelemana Unreality kuoroa, joka tarjosi taas todella kauniin esityksen! Kuoron jälkeen kävimme kääntymässä taidekujalla, mistä noukin mukaani Miru Kuma Crochetin tekemän Happy -amigurumin.
When we got our tickets, we went to see the Unreality choir and it's performance was so beautiful! After that we went to artist's alley and I got my Happy-amigurumi made by Miru Kuma Crochet.
Neljältä pääsimme katsomaan cosplaykisoja. WCS-kisat olivat todella hyvät ja aivan mahtava kärkikolmikko! Onneksi tapasin sunnuntaina sekä 1. että 2. sijan toisen edustajan, että pystyin kehumaan heitä. Antoivat kyllä taas lisää inspiraatio esityksien tekoon. Parikilpailu oli myös todella hienoa katsottavaa ja loistavat voittajat valitsivat! Design-kilpailusta en liiemmin välittänyt mutta hienoja asuja kuitenkin!
At four the got to see the cosplay contests. WCS-contest was really great and the three best were awesome! Luckily I got to meet one of those who place as first and second, so I could congratulate them. Contests gave me a lot more inspiration to make shows. The paircosplay contest was also really nice to see and the winners were amazing! I didn't care for the design contest so much but there were nice costumes!
Kisojen jälkeen lähdimme vaihtamaan vaatteita ja tulimme kuuntelemaan Polygon Blackin metallivideopelimusiikkia. Aikataulut olivat taas tökkineet ja bändi pääsi aloittamaan vasta tuntia myöhemmin.
After the contests we went to change our clothes and came back to listen Polygon Black playing metalvideogamemusic. The schedule was a mess and the bad got to start like an hour late.
Ilokseni huomasin, että Machinae Supremacy soittikin iltabileissä puoli tuntia ennen mitä olin ajatellut ja siirryimme hotellista muutamassa minuutissa Pakkahuoneelle bändiä kuuntelemaan. Aivan. Mahtavaa.
I was happy to notice that at the nightparty, Machinae Supremacy was playing half an hour sooner than I had expected and we were at the scene in few minutes from our hotel. And. It. Was. Awesome.
Vaikka lauantai olikin ollut pääosin nätti päivä, mitä nyt illalla satoi, oli päivä ollut melko kylmä. Etenkin kun minulla oli sukkahousut ja halkiollinen hame. Eli illalla sain todeta, kuinka kylmä minulla todellisuudessa oli. Mutta hieno päivä oli ollut!
Even though Saturday was mostly a beautiful day and it rained in the evening, the whole day had been really cold. And I was wearing thights with an open skirt. So when we got back and went to sleep, I was so cold. But it had been an amazing day!
SUNNUNTAI / SUNDAY
Meidän piti herätä melko aikaisin, sillä olin osallistunut esityskisaan ja kisaajien oli ilmoittauduttava klo8.30 mennessä backstagelle. Eli kello soittamaan jo puoli seitsemältä, että ehdin rauhassa meikata, syödä, pakata ja vaatettaa.
We had to wake-up early because I had participated in show cosplay contest and all the contestants had to check-in by 8.30. So we had our alarm clock set at half seven so that I had the time to put make-up on, eat, pack and put my costume on.
Olimme aika tarkkaan Tampere-Talolla puoli yhdeksältä ja siirryin backstagelle ilmoittautumaan hieman jännittyneenä. Oma osuuteni olikin melko nopeasti valmis, sillä olin laittanut asun jo päälle ja olin täysin valmis saapuessani paikalle. Minusta napsittiin valokuvat ja sain käydä esitykseni läpi valojen kanssa.
We were at Tampere-Talo exactly at half nine and I moved anxiously to backstage to check-in. My part at the backstage didn't take too long because I was completely ready with my costume and everything. They took a few photos of me and I got to go through my performance at the stage with the lights.
Kävin esityksen lopulta vain kerran läpi. Minua hermostutti kauheasti ja unohtelinkin pari asiaa. Mutta tärkeintä oli päästä kokeilemaan, miltä lava tuntuu, kuinka iso se oikeastaan on ja minkälainen tuntuma lavalla on. Valoihin en osannut sanoa oikein mitään, ne olivat melko simppelit koska en halunnut liikaa lähteä niiden kanssa leikkimään. Palautteena oli, että olin todella söpö ja kaikki liikkeet kannattaisi tehdä vielä isommin ja liioitellummin.
I only went through with the show once. I was so nervous and I forgot a few things. But the most important thing was to experience what the stage felt like, how big it was and what kind of a feeling I got from the stage. I couldn't say much about the lights, they were simple because I didn't want to start to play with them too much. I got a feedback that I was really cute and my movements should a bit bigger and more exaggerated.
Tämän jälkeen menin ystävieni kanssa hakemaan heille cosplaykisoihin paikkaliput ja otettiin vähän kuvia. Ulkona oli tosi kylmä eli siirryimme nopeasti takaisin sisälle. Kuuntelin esitykseni ääniraitaa muutaman kerran ja kävin esitystä läpi päässäni vielä pari kertaa.
After that I went with my friends to get them tickets for the contest and had a little photoshoot. It was really cold outside and we moved back inside quickly. I listened my soundtrack a couple of times and went through my show in my head, just in case.
Vähän jälkeen yhdentoista menin takaisin backstagelle. Ymmärrän, että siellä oli vähän kiire ja kaikki hoitivat oman osuutensa, eivätkä oikein tienneet muuta kuin omasta työstään. Ensin minulle sanottiin, että esityskisaajat saavat mennä katsomon puolelle katsomaan NCC-kisoja mitä ehdottomasti halusin nähdä. Sen jälkeen minulle melko töykeästi sanottiin, ettei sinne voi mennä, eikä sinne mahdu. Ja myöhemmin minulle selvisi, että siellä oli lauantain kisaajiakin katsomassa kisaa ja näytti ihan tilavalta. Enkä edes saanut seinän viereen mennä kisaa katsomaan, vaikka siinäkin oli ihmisiä katsomassa kisaa!
A little after eleven I went back to backstage. I understand that everyone was busy and everyone had their own jobs to take care of and they didn't know anything else but what their job was. But at first, I was told that show cosplay contestant could go to the stand to watch NCC-contest which I definitely wanted to see. After that I was pretty rudely said that I couldn't go there and it was too crowded. And later I found out that there were contestants from Saturdat and there were available seats. And I was forbid to go stand next to a wall to see the contest, even though there were people standing there!
Noh, ei siinä mitään. Sitten jäi aivan katsomon oven viereen katsomaan televisiota, missä ei ollut ääntä. Kunnes sanottiin, että olen tiellä, enkä saa olla siinä. Vaihdetaan paikkaa.
Well, that's okay. Then I decided to stay right next to the door for the stand to see a television which had no sound. Until I was told I was in a way and I couldn't be in there. I switched places.
Seuraavaksi sanottiin, että backstagella on screen, mistä voi katsoa kisaa. Menimme muutaman kisaajan kanssa sivuun seisomaan. Sieltäkin meidät häädettiin pois, ettei siinä saa olla. Lopulta menimme taaimmaiseen nurkkaan katsomaan lavan taakse heijastuvaa kangasta, mistä näkyi suurena lavan tapahtumat. Vähän ennen kisojen alkua meidät tultiin sieltäkin häätämään vihaisina pois, että kaikki paitsi NCC-kisaajat joutavat pois backstagelta.
Next thing I was told that there were a screen which I could watch the show. A few of the contestant went to the side to stood and watch. But we were thrown away from there also, that we could be there. In the end, we went to the furthest corner to see the show behind the stage's fabric which showed us clearly everything that happened at the stage. But before the show started, we were thrown away there also with an angry expressions that the only people that were allowed to be at the backstage, were NCC-contestants.
Lopulta minut laitettiin istumaan samaisen mykän television ääreen katsomaan kisoja, mistä en kyllä paljon saanut irti koska ääniä ei ollut ja suljettu ovi vaiensi salista tulevia ääniä. Siinä oli kyllä kiva olla, sillä pääsin juttelemaan eri kisaajien kanssa, mikä oli super-kivaa!
In the end, I found myself sitting next to the same television with no sound. And I really didn't get much out of it since there were no sound and the door silenced all the sounds from the hall. But I really liked it there because I got to talk with a bunch of cosplayers which was super fun!
Mutta kun kävin vessassa, löysin toiselta käytävältä kaikki esityskisaajt, jotka katsoivat televisiota, missä oli äänet. Ja minulle sanottiin, että se televisio näytti pienen salin kuvaa, eikä ison salin kuvaa. Eli olin istunut lopulta väärässä paikassa. En ehtinyt katsoa kuin yhden kisan, kun minulle jo sanottiin, että esityskisaajien tulee valmistautua.
But when I went to the toilet, I found all the other show cosplay contestants looking at a television with a sound. And I was told that it showed a view from the little hall not from the big hall where the contest was. Which meant I was sitting in the wrong place all along. I managed to watch only one show when I was told to move to the backstage for the show cosplay contest to start.
Eli kieltämättä vähän harmitti. Mutta onneksi kanssakisaajat olivat niin ihania ja mukavia ja heidän kanssaan oli kiva jutella, että ehkä ei enää niin paljon harmita. Mutta olisin halunnut nähdä ainakin NCC-kisat. Onneksi kun oma esitys oli ohi, näin sentään loput esityskisan esitykset.
So I was a bit annoyed. But luckily all the contestants were amazing and nice and I really enjoyed talking with them. So not that annoyed. But I would have liked to see the NCC-contest. But luckily, after my show, I managed to see all the other shows.
Taso oli kyllä kieltämättä todella mahtava! Oli aivan huikeaa päästä olemaan osa esityskisaa!
The level was unquestionably amazing! It was overwhelming to be a part of show cosplay contest!
Oma esitys meni mielestäni hyvin, niin kuin olin harjoitellut. Minua jännitti aivan kamalasti mutta kun ääniraita lähti pyörimään ja valot avautuivat (ehkä vähän liian myöhässä), suurin jännitys hävisi ja aloin vain esiintyä. Ja minulla oli hauskaa. Ja yleisö nauroi. Tavoite saavutettu.
I thinkg my show went well, just as I had practised. I was super anxious but when the sound track started and the light lit up (a little late, maybe), most of the anxiety was gone and I just performed. And I had a blast. And the audience laughed. Mission accomplished.
Sain myös jo yhdeltä tuomarilta hyvää ja rakentavaa palautetta. Minut tullaan ehdottomasti näkemään vielä lavalla! Ja vielä paremmalla esityksellä!
I also got really good and constructing feedback from one of the judges. You will definitely see me at the stage again! And with an even better show!
Olin myös purskahtaa itkuun ja samalla täysin hämmentynyt, kun näin kisan jälkeen YumiKoyukin, joka kehui esitystä ja sitä, miltä näytin. Hän kertoi seuranneensa minua ja painonpudotustani, että näytän todella kauniilta. En osannut sanoa mitään järkevää, olin niin järkyttynyt siitä että olin pystynyt esiintymään, esitys oli mennyt hyvin ja että Yumi ylipäätään tunnisti minut! Typeränoloisena vain hymyilin ja ehkä osasin jonkun sanankin sanoa. Kiitos sinulle, Yumi, teit mahtavasta viikonlopusta vieläkin mahtavamman!
I nearly bursted into tears and at the same time I was baffled when I saw YumiKoyuki after the contests and she said good things about my performance and how I looked. She told she had followed me and my weightloss, that I looked beautidul. I couldn't say anything rational, I was just so shocked that I had been able to perform, it had gone well and that Yumi recognized me! I just smiled there looking stupid and maybe I managed to say something. Thank you, Yumi, for maing my awesome weekend even more awesome!
Facebookin puolella tosiaan ehdin jo hehkuttaa sitä, miten kaksi vuotta sitten Traconissa päätin, että tälle valtavalle ylipainolle on tehtävä jotain. Silloin päätin, että nousen vielä lavalle esiintymään, jolloin en pysty piilottamaan mitään. Ja ettei ole mitään, mitä tarvitsee piilottaa. Kaksi vuotta sitten painoin 40kg enemmän mitä nyt. Kaksi vuotta sitten en olisi uskonut pystyväni tähän. Mutta onneksi cosplay on pakottanut minut katsomaan itseäni kuvista ja auttanut minua päätöksen tekemisessä. Vielä muutama kilo jäljellä ja sitten olen tavoitteessa. Ensi Traconissa sitten jotain spektaakkelia!
In Facebook I already rejoiced about how two years ago at Tracon I decided that I had to end this huge overeright and do something. There I decided that I will get up on a stage to perform where I can't hide anything. Nor would I have to hide anything. Two years ago I weighted 40kg more than today. Two years ago I didn't think I could do this. Mut luckily cosplay has made look at myself through the photos and helped me make a decision. I have a couple of more kilos left and then I have reached my goal. Next Tracon I will do something spectacular!
Esityksen jälkeen vaihdoin nopeasti vaatteet ja pakkasin lavasteet pois. Ehdimme hakea syötävää ennen kuin lähdimme kohti linja-autoasemaa. Bussissa juttelimme ummet ja lammet Traconista, cosplaysta ja kaikesta mahdollisesta.
After the contest, I quickly changed my clothes and packed my props. We managed to get something to eat before we headed towards the buss station. At the buss we talked this and that from Tracon, cosplay and everything.
Aivan mahtava con, aivan mahtavat ihmiset, aivan mahtavaa! Onneksi olkoon kaikille cosplaykisoihin osallistujille ja voittajille, olette mahtavia!
The con was amazing, the people was amazing, everything was amazing! Congratulations to all who participated in cosplay contests and to all winners, you are all amazing!
Päivitän photoshoot kuvia ensi viikolla! Ja kirjoitan lisää esityksestäni vielä.
I will post photoshoot photos next week! And I will write more about my show.
I'm writing this with a huge convention hangover and in flu... but, Tracon came and went. It was a super fun weekend but it was over way too soon! But that's how it goes: time flies when you're having fun?
Lähdimme Aruton kanssa jo perjantaina liikenteeseen bussilla, sillä menimme kuuntelemaan Tampere-Talolle Super Sound of Videogames videopelikonserttia. Majoittauduimme ihan Tampere-Talon läheisyydessä Sokos Hotel Villassa, mikä oli kyllä läheisyytensä ansiosta mitä paras hotelli! Ja aamupala tarjoiltiin uudessa Torni hotellissa!
I started my journey with Aruto already on Friday by buss because we went to listen videogameconcert at Tampere-Talo called Super Sound of Videogames. We were staying near Tampere-Talo at Sokos Hotel Villa which was perfect because it was so near the con! And breakfast was served at the new Torni Hotel!
LAUANTAI / SATURDAY
Aamulla heräilimme jo ennen herätyskellon soittoa, mikä antoi mahdollisuuden herätä rauhassa, käydä suihkussa, syödä maittava aamupala ja laittaa cossit niskaan. Sade-ennusteet muuttuivat koko ajan ja olin todella iloinen, että sateet eivät tulleet häiritsemään Traconin aloitusta!
In the morning we woke up before the alarm clock which gave us some time to take a shower, eat a fantastic breakfast and put on our costume. The weather forecast was changing all the time and I was happy that it didn't rain when Tracon started!
Menimme heti kymmenen maissa myyntipöytiä koluamaan. Matkan varrella näkyi jo muutama tuttu. Myyntipöytien jälkeen laitoimme Arutolle Cactuar-asun päälle, sillä myyntipöydillä asussa olisi ollut hankala olla. Pidimme photoshootia ystävämme Veetin kanssa.
We went at ten o'clock to see the market place. Saw a few familiar faces on the way there. After that Aruto put on his Cactuar-costume because it would have been difficult at the marketplace with that costume. We had a photoshoot with our friend Veeti.
Lopulta menimme puoli kahdentoista aikaa jonottamaan cosplay-kisalippuja, kun tajusimme kuinka isoksi jono oli jo muodostunut. Aruton oli pakko mennä ottamaan Cactuar pois päältä, sillä asussa oli aivan liian kuuma! Lopulta jonotimme noin puolitoista tuntia lippuja, mitä jakoi ehkä kaksi ihmistä ja jokainen sai ottaa viisi lippua kerralla! Meinasi kyllä iskeä ärsytys maksimus päälle, eikö Tracon ole vieläkään oppinut mitään lippujen jaosta? Ei kai.
Around half twelve we went to line up for tickets to cosplay contests when we realized how big the line already was. Aruto had to go and off his Cactuar-costume because it was way too hot. We were on line for one and a half hour! There were only two people giving a way tickets and each could take five tickets with them! I was pretty annoyed at that point, hadn't Tracon learned anything from giving away tickets? I guess not.
Kun saimme liput, menimme kuuntelemana Unreality kuoroa, joka tarjosi taas todella kauniin esityksen! Kuoron jälkeen kävimme kääntymässä taidekujalla, mistä noukin mukaani Miru Kuma Crochetin tekemän Happy -amigurumin.
When we got our tickets, we went to see the Unreality choir and it's performance was so beautiful! After that we went to artist's alley and I got my Happy-amigurumi made by Miru Kuma Crochet.
Neljältä pääsimme katsomaan cosplaykisoja. WCS-kisat olivat todella hyvät ja aivan mahtava kärkikolmikko! Onneksi tapasin sunnuntaina sekä 1. että 2. sijan toisen edustajan, että pystyin kehumaan heitä. Antoivat kyllä taas lisää inspiraatio esityksien tekoon. Parikilpailu oli myös todella hienoa katsottavaa ja loistavat voittajat valitsivat! Design-kilpailusta en liiemmin välittänyt mutta hienoja asuja kuitenkin!
At four the got to see the cosplay contests. WCS-contest was really great and the three best were awesome! Luckily I got to meet one of those who place as first and second, so I could congratulate them. Contests gave me a lot more inspiration to make shows. The paircosplay contest was also really nice to see and the winners were amazing! I didn't care for the design contest so much but there were nice costumes!
| WCS contestants |
| Paircosplay contestants |
| Designcosplay contestants |
| Pairscosplay winners |
| Design cosplay winner |
| WCS winners |
After the contests we went to change our clothes and came back to listen Polygon Black playing metalvideogamemusic. The schedule was a mess and the bad got to start like an hour late.
Ilokseni huomasin, että Machinae Supremacy soittikin iltabileissä puoli tuntia ennen mitä olin ajatellut ja siirryimme hotellista muutamassa minuutissa Pakkahuoneelle bändiä kuuntelemaan. Aivan. Mahtavaa.
I was happy to notice that at the nightparty, Machinae Supremacy was playing half an hour sooner than I had expected and we were at the scene in few minutes from our hotel. And. It. Was. Awesome.
Vaikka lauantai olikin ollut pääosin nätti päivä, mitä nyt illalla satoi, oli päivä ollut melko kylmä. Etenkin kun minulla oli sukkahousut ja halkiollinen hame. Eli illalla sain todeta, kuinka kylmä minulla todellisuudessa oli. Mutta hieno päivä oli ollut!
Even though Saturday was mostly a beautiful day and it rained in the evening, the whole day had been really cold. And I was wearing thights with an open skirt. So when we got back and went to sleep, I was so cold. But it had been an amazing day!
SUNNUNTAI / SUNDAY
Meidän piti herätä melko aikaisin, sillä olin osallistunut esityskisaan ja kisaajien oli ilmoittauduttava klo8.30 mennessä backstagelle. Eli kello soittamaan jo puoli seitsemältä, että ehdin rauhassa meikata, syödä, pakata ja vaatettaa.
We had to wake-up early because I had participated in show cosplay contest and all the contestants had to check-in by 8.30. So we had our alarm clock set at half seven so that I had the time to put make-up on, eat, pack and put my costume on.
Olimme aika tarkkaan Tampere-Talolla puoli yhdeksältä ja siirryin backstagelle ilmoittautumaan hieman jännittyneenä. Oma osuuteni olikin melko nopeasti valmis, sillä olin laittanut asun jo päälle ja olin täysin valmis saapuessani paikalle. Minusta napsittiin valokuvat ja sain käydä esitykseni läpi valojen kanssa.
We were at Tampere-Talo exactly at half nine and I moved anxiously to backstage to check-in. My part at the backstage didn't take too long because I was completely ready with my costume and everything. They took a few photos of me and I got to go through my performance at the stage with the lights.
Kävin esityksen lopulta vain kerran läpi. Minua hermostutti kauheasti ja unohtelinkin pari asiaa. Mutta tärkeintä oli päästä kokeilemaan, miltä lava tuntuu, kuinka iso se oikeastaan on ja minkälainen tuntuma lavalla on. Valoihin en osannut sanoa oikein mitään, ne olivat melko simppelit koska en halunnut liikaa lähteä niiden kanssa leikkimään. Palautteena oli, että olin todella söpö ja kaikki liikkeet kannattaisi tehdä vielä isommin ja liioitellummin.
I only went through with the show once. I was so nervous and I forgot a few things. But the most important thing was to experience what the stage felt like, how big it was and what kind of a feeling I got from the stage. I couldn't say much about the lights, they were simple because I didn't want to start to play with them too much. I got a feedback that I was really cute and my movements should a bit bigger and more exaggerated.
Tämän jälkeen menin ystävieni kanssa hakemaan heille cosplaykisoihin paikkaliput ja otettiin vähän kuvia. Ulkona oli tosi kylmä eli siirryimme nopeasti takaisin sisälle. Kuuntelin esitykseni ääniraitaa muutaman kerran ja kävin esitystä läpi päässäni vielä pari kertaa.
After that I went with my friends to get them tickets for the contest and had a little photoshoot. It was really cold outside and we moved back inside quickly. I listened my soundtrack a couple of times and went through my show in my head, just in case.
Vähän jälkeen yhdentoista menin takaisin backstagelle. Ymmärrän, että siellä oli vähän kiire ja kaikki hoitivat oman osuutensa, eivätkä oikein tienneet muuta kuin omasta työstään. Ensin minulle sanottiin, että esityskisaajat saavat mennä katsomon puolelle katsomaan NCC-kisoja mitä ehdottomasti halusin nähdä. Sen jälkeen minulle melko töykeästi sanottiin, ettei sinne voi mennä, eikä sinne mahdu. Ja myöhemmin minulle selvisi, että siellä oli lauantain kisaajiakin katsomassa kisaa ja näytti ihan tilavalta. Enkä edes saanut seinän viereen mennä kisaa katsomaan, vaikka siinäkin oli ihmisiä katsomassa kisaa!
A little after eleven I went back to backstage. I understand that everyone was busy and everyone had their own jobs to take care of and they didn't know anything else but what their job was. But at first, I was told that show cosplay contestant could go to the stand to watch NCC-contest which I definitely wanted to see. After that I was pretty rudely said that I couldn't go there and it was too crowded. And later I found out that there were contestants from Saturdat and there were available seats. And I was forbid to go stand next to a wall to see the contest, even though there were people standing there!
Noh, ei siinä mitään. Sitten jäi aivan katsomon oven viereen katsomaan televisiota, missä ei ollut ääntä. Kunnes sanottiin, että olen tiellä, enkä saa olla siinä. Vaihdetaan paikkaa.
Well, that's okay. Then I decided to stay right next to the door for the stand to see a television which had no sound. Until I was told I was in a way and I couldn't be in there. I switched places.
Seuraavaksi sanottiin, että backstagella on screen, mistä voi katsoa kisaa. Menimme muutaman kisaajan kanssa sivuun seisomaan. Sieltäkin meidät häädettiin pois, ettei siinä saa olla. Lopulta menimme taaimmaiseen nurkkaan katsomaan lavan taakse heijastuvaa kangasta, mistä näkyi suurena lavan tapahtumat. Vähän ennen kisojen alkua meidät tultiin sieltäkin häätämään vihaisina pois, että kaikki paitsi NCC-kisaajat joutavat pois backstagelta.
Next thing I was told that there were a screen which I could watch the show. A few of the contestant went to the side to stood and watch. But we were thrown away from there also, that we could be there. In the end, we went to the furthest corner to see the show behind the stage's fabric which showed us clearly everything that happened at the stage. But before the show started, we were thrown away there also with an angry expressions that the only people that were allowed to be at the backstage, were NCC-contestants.
Lopulta minut laitettiin istumaan samaisen mykän television ääreen katsomaan kisoja, mistä en kyllä paljon saanut irti koska ääniä ei ollut ja suljettu ovi vaiensi salista tulevia ääniä. Siinä oli kyllä kiva olla, sillä pääsin juttelemaan eri kisaajien kanssa, mikä oli super-kivaa!
In the end, I found myself sitting next to the same television with no sound. And I really didn't get much out of it since there were no sound and the door silenced all the sounds from the hall. But I really liked it there because I got to talk with a bunch of cosplayers which was super fun!
Mutta kun kävin vessassa, löysin toiselta käytävältä kaikki esityskisaajt, jotka katsoivat televisiota, missä oli äänet. Ja minulle sanottiin, että se televisio näytti pienen salin kuvaa, eikä ison salin kuvaa. Eli olin istunut lopulta väärässä paikassa. En ehtinyt katsoa kuin yhden kisan, kun minulle jo sanottiin, että esityskisaajien tulee valmistautua.
But when I went to the toilet, I found all the other show cosplay contestants looking at a television with a sound. And I was told that it showed a view from the little hall not from the big hall where the contest was. Which meant I was sitting in the wrong place all along. I managed to watch only one show when I was told to move to the backstage for the show cosplay contest to start.
Eli kieltämättä vähän harmitti. Mutta onneksi kanssakisaajat olivat niin ihania ja mukavia ja heidän kanssaan oli kiva jutella, että ehkä ei enää niin paljon harmita. Mutta olisin halunnut nähdä ainakin NCC-kisat. Onneksi kun oma esitys oli ohi, näin sentään loput esityskisan esitykset.
So I was a bit annoyed. But luckily all the contestants were amazing and nice and I really enjoyed talking with them. So not that annoyed. But I would have liked to see the NCC-contest. But luckily, after my show, I managed to see all the other shows.
| NCC contestants |
| Show cosplay contestants |
| NCC finalist |
| Show cosplay winners |
Taso oli kyllä kieltämättä todella mahtava! Oli aivan huikeaa päästä olemaan osa esityskisaa!
The level was unquestionably amazing! It was overwhelming to be a part of show cosplay contest!
| After my performance at the stage |
I thinkg my show went well, just as I had practised. I was super anxious but when the sound track started and the light lit up (a little late, maybe), most of the anxiety was gone and I just performed. And I had a blast. And the audience laughed. Mission accomplished.
Sain myös jo yhdeltä tuomarilta hyvää ja rakentavaa palautetta. Minut tullaan ehdottomasti näkemään vielä lavalla! Ja vielä paremmalla esityksellä!
I also got really good and constructing feedback from one of the judges. You will definitely see me at the stage again! And with an even better show!
Olin myös purskahtaa itkuun ja samalla täysin hämmentynyt, kun näin kisan jälkeen YumiKoyukin, joka kehui esitystä ja sitä, miltä näytin. Hän kertoi seuranneensa minua ja painonpudotustani, että näytän todella kauniilta. En osannut sanoa mitään järkevää, olin niin järkyttynyt siitä että olin pystynyt esiintymään, esitys oli mennyt hyvin ja että Yumi ylipäätään tunnisti minut! Typeränoloisena vain hymyilin ja ehkä osasin jonkun sanankin sanoa. Kiitos sinulle, Yumi, teit mahtavasta viikonlopusta vieläkin mahtavamman!
I nearly bursted into tears and at the same time I was baffled when I saw YumiKoyuki after the contests and she said good things about my performance and how I looked. She told she had followed me and my weightloss, that I looked beautidul. I couldn't say anything rational, I was just so shocked that I had been able to perform, it had gone well and that Yumi recognized me! I just smiled there looking stupid and maybe I managed to say something. Thank you, Yumi, for maing my awesome weekend even more awesome!
Facebookin puolella tosiaan ehdin jo hehkuttaa sitä, miten kaksi vuotta sitten Traconissa päätin, että tälle valtavalle ylipainolle on tehtävä jotain. Silloin päätin, että nousen vielä lavalle esiintymään, jolloin en pysty piilottamaan mitään. Ja ettei ole mitään, mitä tarvitsee piilottaa. Kaksi vuotta sitten painoin 40kg enemmän mitä nyt. Kaksi vuotta sitten en olisi uskonut pystyväni tähän. Mutta onneksi cosplay on pakottanut minut katsomaan itseäni kuvista ja auttanut minua päätöksen tekemisessä. Vielä muutama kilo jäljellä ja sitten olen tavoitteessa. Ensi Traconissa sitten jotain spektaakkelia!
In Facebook I already rejoiced about how two years ago at Tracon I decided that I had to end this huge overeright and do something. There I decided that I will get up on a stage to perform where I can't hide anything. Nor would I have to hide anything. Two years ago I weighted 40kg more than today. Two years ago I didn't think I could do this. Mut luckily cosplay has made look at myself through the photos and helped me make a decision. I have a couple of more kilos left and then I have reached my goal. Next Tracon I will do something spectacular!
Esityksen jälkeen vaihdoin nopeasti vaatteet ja pakkasin lavasteet pois. Ehdimme hakea syötävää ennen kuin lähdimme kohti linja-autoasemaa. Bussissa juttelimme ummet ja lammet Traconista, cosplaysta ja kaikesta mahdollisesta.
After the contest, I quickly changed my clothes and packed my props. We managed to get something to eat before we headed towards the buss station. At the buss we talked this and that from Tracon, cosplay and everything.
Aivan mahtava con, aivan mahtavat ihmiset, aivan mahtavaa! Onneksi olkoon kaikille cosplaykisoihin osallistujille ja voittajille, olette mahtavia!
The con was amazing, the people was amazing, everything was amazing! Congratulations to all who participated in cosplay contests and to all winners, you are all amazing!
Päivitän photoshoot kuvia ensi viikolla! Ja kirjoitan lisää esityksestäni vielä.
I will post photoshoot photos next week! And I will write more about my show.
maanantai 31. elokuuta 2015
Tracon, here I come!
Tracon-viikko on jo alkanut ja Facebookin puolella olenkin ollut taas vaihteeksi aktiivisempi. Eli kipin kapin sille puolelle!
Tracon-week has already started and I have been more active on Facebook. So hurry, go there!
Tässä Tracon-viikonlopun asusuunnitelmat:
Here is our costumeplans for Tracon-weekend:
Alunperin Arutolle (ent. whiplasher) piti tulla Assassin's Creed Unitystä Arno mutta asioita tapahtui ja niimpä suunnitelmat muuttuivat. Minulla piti alunperin olla vain yksi eli sunnuntain asu mutta osallistuin esityskilpailuun, mikä pidetään sunnuntaina ja pelkäsin että asu jotenkin vioittuu jos pidän sitä jo lauantaina. Niimpä Juvialta tuli toinen asu kehiin!
Originally Aruto (prev. whiplasher) was supposed to have Arno costume from Assassin's Creed Unity but things happened and plans changed. Also, I was originally going to have one costume, my Sunday costume, but I participated in show cosplay contest which is on Sunday and I was afraid that something might happen to the costume if I wore it on Saturday as well. So, I made another costume from Juvia.
Esityskisasta kirjoitan paremmin kunhan se koetus on koettu. Hiukan pelottaa (aika paljonkin) ja olen huolissani siitä, pyörrynkö lavalle vai onnistunko esiintymään. Pientä lavakammoa siis, eikä ihan mitään pientäkään. Sen jälkeen kun sain tsempattua itseni, etten murehdi pyörtymistäni, aloin stressata sitä, onko esittykseni tarpeeksi hyvä. Huspois nämä ajatukset minulta!
I will write more about show cosplay contest after the ordeal is over. I'm a bit scared (a lot, actually) and I'm worried about fainting on stage or if I manage to perform. A little stage fright, that is, which really is not so little... After I managed to get over those ideas, I started to worry about my show and would it be good enough? Shush, these thoughts, go away!
Coniraporttia ja kuvia tulossa luonnollisesti Traconin jälkeen. Tässä vähän ajatuksia siitä, mitä ohjelmia haluaisin seurata:
After Tracon I will naturally write about the weekend and post some photos. Here's some ideas of what I would like to see during the weekend:
Nähdään Traconissa!
See you at Tracon!
Tracon-asian lisäksi: minut löytää myös Amino Cosplaysta nimimerkillä MiiCosplay! Etsi ja seuraa minua, niin minäkin löydän helposti sinut! Siellä tavataan!
Aside from Tracon: you can find me at Amino Cosplay as MiiCosplay! Find and follow me so I can follow you! Meet you there!
Tracon-week has already started and I have been more active on Facebook. So hurry, go there!
Tässä Tracon-viikonlopun asusuunnitelmat:
Here is our costumeplans for Tracon-weekend:
Alunperin Arutolle (ent. whiplasher) piti tulla Assassin's Creed Unitystä Arno mutta asioita tapahtui ja niimpä suunnitelmat muuttuivat. Minulla piti alunperin olla vain yksi eli sunnuntain asu mutta osallistuin esityskilpailuun, mikä pidetään sunnuntaina ja pelkäsin että asu jotenkin vioittuu jos pidän sitä jo lauantaina. Niimpä Juvialta tuli toinen asu kehiin!
Originally Aruto (prev. whiplasher) was supposed to have Arno costume from Assassin's Creed Unity but things happened and plans changed. Also, I was originally going to have one costume, my Sunday costume, but I participated in show cosplay contest which is on Sunday and I was afraid that something might happen to the costume if I wore it on Saturday as well. So, I made another costume from Juvia.
Esityskisasta kirjoitan paremmin kunhan se koetus on koettu. Hiukan pelottaa (aika paljonkin) ja olen huolissani siitä, pyörrynkö lavalle vai onnistunko esiintymään. Pientä lavakammoa siis, eikä ihan mitään pientäkään. Sen jälkeen kun sain tsempattua itseni, etten murehdi pyörtymistäni, aloin stressata sitä, onko esittykseni tarpeeksi hyvä. Huspois nämä ajatukset minulta!
I will write more about show cosplay contest after the ordeal is over. I'm a bit scared (a lot, actually) and I'm worried about fainting on stage or if I manage to perform. A little stage fright, that is, which really is not so little... After I managed to get over those ideas, I started to worry about my show and would it be good enough? Shush, these thoughts, go away!
Coniraporttia ja kuvia tulossa luonnollisesti Traconin jälkeen. Tässä vähän ajatuksia siitä, mitä ohjelmia haluaisin seurata:
After Tracon I will naturally write about the weekend and post some photos. Here's some ideas of what I would like to see during the weekend:
Nähdään Traconissa!
See you at Tracon!
Tracon-asian lisäksi: minut löytää myös Amino Cosplaysta nimimerkillä MiiCosplay! Etsi ja seuraa minua, niin minäkin löydän helposti sinut! Siellä tavataan!
Aside from Tracon: you can find me at Amino Cosplay as MiiCosplay! Find and follow me so I can follow you! Meet you there!
torstai 10. heinäkuuta 2014
Photoshoot 1/2 Erza
Pidimme ystäväni kanssa photoshootin tuossa noin viikko sitten. Kuvaajaksi tuli deviantArtista tuttu nitunen, joka on tänä vuonna ottanut suurimmaksi osaksi kaikista asuistani kuvia. Kuvattavia asuja oli kaksi, joista ensimmäisestä saatte nyt nähdä kuvia.
Menimme taloni sisäpihalle kuvaamaan, koska siellä on todella kaunista ja vihreää. Oli hyvin vaikea keksiä kiva photoshoot-paikka, mikä sopisi molempiin hahmoihin. Vaikka pidän ulko- ja metsäkuvista, ei taustat oikeastaan sopinut kumpaankaan hahmoon. Päädyin lopulta tosiaan sisäpihaan, sillä Fairy Tailin Grand Magic Gamesissa Erza tosiaan kävelee areenalla, mikä on rakennettu kaupungiksi eli paikka sopi hyvin sisustukseltaan asun teemaan.
Meillä olikin mielenkiintoisia hetkiä, kun talon asukkaat kävelivät sisäpihan ohi. Moni ei edes huomannut nitusen ottavan kuvia, koska osan ajasta hän makasi maassa, ja muutama yritti kävellä hänen päälleenkin! Minusta naapurit varmaan saivat todella järkevän kuvan, kun "yksinäni" siellä seison erikoisissa asuissa ja asennoissa.
Tässä hieman photoshootin tuloksia, niitä on jo osa päässyt katsomaan Facebookin puolella Destine Cosplayn sivulla. Kannattaa mennä tykkäämään sivusta, siellä julkaisen kaikki kuvat ja WIP-kuvat nopeammin kuin täällä, winkwink~
Mutta ensimmäisenä yksi uusi kuva, ihan vain rakkaan blogini kunniaksi!
Kuvat on ottanut ja muokannut nitunen, paitsi ensimmäinen on minun käsialaani. Käykää katsomassa nitusen kuvia ja cosseja deviantArtista!
Katanat eivät ole propeja vaan niin sanotusti ihan oikeita, niitä ei vain ole teroitettu. Molemmat on ostettu joltain markkinoilta, toisen olen saanut isältäni ja toinen on whipin. Tästä syystä en viitsinyt ottaa niitä Hypeconiin mukaan, sillä järjestyksenvalvojat olisivat voineet murahdella. Vaikka nuo ovat tylppiä kuin mitkä, kun niitä ei ole teroitettu. Mutta kuitenkin. Painoivat kuin synti photoshootin aikana, hyvää käsivarsitreeniä ainakin oli!
Tulossa vielä toinen päivitys photoshootista!
Menimme taloni sisäpihalle kuvaamaan, koska siellä on todella kaunista ja vihreää. Oli hyvin vaikea keksiä kiva photoshoot-paikka, mikä sopisi molempiin hahmoihin. Vaikka pidän ulko- ja metsäkuvista, ei taustat oikeastaan sopinut kumpaankaan hahmoon. Päädyin lopulta tosiaan sisäpihaan, sillä Fairy Tailin Grand Magic Gamesissa Erza tosiaan kävelee areenalla, mikä on rakennettu kaupungiksi eli paikka sopi hyvin sisustukseltaan asun teemaan.
Meillä olikin mielenkiintoisia hetkiä, kun talon asukkaat kävelivät sisäpihan ohi. Moni ei edes huomannut nitusen ottavan kuvia, koska osan ajasta hän makasi maassa, ja muutama yritti kävellä hänen päälleenkin! Minusta naapurit varmaan saivat todella järkevän kuvan, kun "yksinäni" siellä seison erikoisissa asuissa ja asennoissa.
Tässä hieman photoshootin tuloksia, niitä on jo osa päässyt katsomaan Facebookin puolella Destine Cosplayn sivulla. Kannattaa mennä tykkäämään sivusta, siellä julkaisen kaikki kuvat ja WIP-kuvat nopeammin kuin täällä, winkwink~
Mutta ensimmäisenä yksi uusi kuva, ihan vain rakkaan blogini kunniaksi!
![]() |
| Tämä on ehkä lempikuvani, sillä mielestäni poseeraus on onnistunut niin paikkavalinnalla kuin itselläni. Rakastan myös kahta katanaa <3 |
Katanat eivät ole propeja vaan niin sanotusti ihan oikeita, niitä ei vain ole teroitettu. Molemmat on ostettu joltain markkinoilta, toisen olen saanut isältäni ja toinen on whipin. Tästä syystä en viitsinyt ottaa niitä Hypeconiin mukaan, sillä järjestyksenvalvojat olisivat voineet murahdella. Vaikka nuo ovat tylppiä kuin mitkä, kun niitä ei ole teroitettu. Mutta kuitenkin. Painoivat kuin synti photoshootin aikana, hyvää käsivarsitreeniä ainakin oli!
Tulossa vielä toinen päivitys photoshootista!
maanantai 16. kesäkuuta 2014
Hypettämällä Hypeconiin
Viime lauantaina (14.6.) järjestettiin toinen Hypecon Hyvinkäällä, minne päätimme whiplasherin kanssa lähteä, kun Desucon jäi välistä. Ennakkovalmisteluja Hypeconiin voi lukea aiemmista teksteistäni.
Mukaan lähti eBaysta ostamani pikku alpakka, jolle tein samanlainen rusetin kuin Erzan asussa oli. Pikkuisella ei ole vielä nimeä, mutta eiköhän se sieltä joskus tule!
Lähtö Hypeconiin oli hieman mielenkiintoinen, sillä tapahtuma tuli todella nopeasti. Olin jo aikaisemmin ollut ohjelmavastaavaan yhteydessä ja kysellyt ohjelmanpitäjämahdollisuutta. Työ, sairastumiset ja Japanin matka tekivät kuitenkin sen, että Hypecon olikin jo ihan kulman takana, enkä ollut ehtinyt kunnolla valmistautumaan ohjelman sisältöön, saati sitten cosplaykisaan!
Olin kuitenkin päättänyt, että haluan päästä eroon lavakammostani ja kasvattaa itsevarmuuttani lavalla pienemmissä tapahtumissa, eli en halunnut perua kisaan osallistumista. Olin alunperin ajatellut, että Japanin matkan jälkeen minulla olisi reilu kaksi viikkoa aikaa tehdä Erzan asu, mikä on loppujen lopuksi todella yksinkertainen. Sairastumisien vuoksi minulle jäi alle viikko aikaa tehdä asu ja sinäkin aikana piti käydä täyspäiväisesti töissä ja elää muutakin elämää. Olen siis todella tyytyväinen siihen, miltä asu lopulta näytti ja kuinka siististi kuitenkin sen sain tehtyä. Sain asun valmiiksi Hypeconia edeltävänä perjantaina noin klo23.
Asu on ennen kaikkea tehty minulle itselle ja vaikka kisaan lähdetään aina voittamaan, tiesin jo etukäteen, että viikossa kyhätyllä yksinkertaisella asulla ei tulla voittamaan. Asu oli melko paljastava ja vartalonmyötäinen vaikka vartaloni ei ehkä vielä ollut sellaisessa kunnossa kuin olisin halunnut. Olen kuitenkin saanut 27kg pois ja vartalo on pienentynyt huomattavasti siitä, mitä se oli viime Traconissa tai jopa Frostbitessä! Eli asu oli tärkeä ennen kaikkea minulle. Ja todella mukava pitää päällä! Persettä minulla yhä on ja tietyissä kuvakulmissa se paistattelee oikein leveästi, mutta pääosin tunnen itseni jo melkein sopusuhtaiseksi.
Toinen tärkeä asia minulle kisassa oli tosiaan päästä lavakammosta eroon. Vaikka esiinnyn työssäni ja olen aina esillä, silti kammoan lavalle astumista ja esiintymistä. Tavoitteena on, saatuani vartaloni normaalimittoihin ja oikean asun löydettyä, osallistua johonkin suurempien conien kisoihin. Ja siihen täytyy kerätä uskallusta.
Tämä on yksi asia, mikä on herättänyt cosplayharrastajissa ja blogisteissa keskustelua, eli kisaan osallistuminen. Cosplayn taso on noussut huimasti ja kisoja on enemmän kuin koskaan. Kisoja tullaan katsomaan todella paljon mutta kisaan osallistujien määrät ovat vähentyneet. Esimerkiksi Hypeconiin ennakkoilmoittautuneita oli kuusi mutta onneksi paikan päältä saatiin lisää kisaajia. Cidi puhui blogissaan tästä aiheesta ja toivon, että nämä kysymykset ja ihmetykset kantautuvat myös kisavastaavien korviin. Enemmän matalan tason kisoja, sitä mieltä minä olen!
Mutta takaisin Hypeconiin. Saavuimme paikalle hieman yhdentoista jälkeen ja kävin ilmoittautumassa läsnäolevaksi infotiskillä. Sain kisanumeroni ja ohjelmanpitäjän lätkäni, minkä jälkeen menin vaihtamaan vaatteita pukuhuoneisiin. Todella kivasti pukuhuoneita mutta niitä ei oltu mitenkään merkitty, että mitkä pukuhuoneet ovat tarkoitettu naisille ja mitkä miehille. Toivoin sitten vaatteita vaihtaessani, ettei kukaan muu, etenkään miespuolinen henkilö, tupppaisi kesken kaiken sisälle. Olisin myös toivonut, että pukuhuoneissa olisi ollut jotain pieniä perustarvikkeita, kuten hakaneuloja, lankaa ja neulaa, kaksipuolista teippiä ja sen sellaista. Luulin nimittäin aluksi, että olin unohtanut Cosplay Survival Kitini autoon tai jopa kotiin, ja ehdin jo saada paniikin aikaiseksi mutta onneksi löysinkin ne.
Kun asu oli päällä, kävimme viemässä normaalit vaatteet takaisin autoon ja ja siirsimme hieman parkkikiekkoa ja autoi sai olla loppupäivän parkkialueella!
Conialueella oli ihana törmätä ihmisiin, jotka lukivat blogiani tai tunnistivat minut muista coneista. Oli ihan älyttömän ihanaa jäädä juttelemaan ja hengaamaan, sillä moneen vuoteen en ole jutellut ja hengannut muuta kuin omien ystävieni kanssa coneissa. Tulikin todella nostalginen olo ja tunsin kuuluvani porukkaan. Olin myös todella otettu, kun minusta pyydettiin kuvia, vaikka Erzan toinen Grand Magic Gamesien asu ei varmaan ole mikään kovin tunnistettava (paitsi fanien keskuudessa).
Kiertelimme myyntipöytiä ja teimme joitain pieniä löytöjä. Myyntipöydät oli melko mielenkiintoisesti järjestelty ja järjestys aiheutti aikamoista tungosta aina sisääntuloaukoilla. Eli toivon mukaan ensi vuonna mietitään, mihin paikkoihin myyntipöytiä kannattaa sijoittaa. Ymmärsin, että huonon sään vuoksi kirppispöydätkin jouduttiin siirtämään sisätiloihin, mikä tietysti vaikutti tilaan myös. Istumapaikkoja oli jonkin verran mutta loppupäivästä nekin kävivät melko vähiin.
Menimme yhdeltä katsomaan Emman luentoa aiheesta One Piece ja miksi sarjaa kannattaa alkaa seurata/lukea. Itse olen vain muutamia jaksoja katsonut One Pieceä ja pelästyin jaksojen lukumäärää niin paljon, että seuraaminen jäi. Mutta whip on lapsesta asti seurannut One Pieceä ja aina odottelee uusia jaksoja! Ohjelmaa oli kiva kuunnella ja Emma antoi hyviä syitä seurata sarjaa, joten ehkä minun on taas palattava pikkuhiljaa One Piecen pariin.
Ohjelman jälkeen oma ohjelmani alkoi samassa tilassa. Oli hyvä katsoa ja tarkistaa tila ennen omaa ohjelmaani, että tiesi vähän miten valmistautua. Tilassa ei ollut käytössä mikkiä, minkä takia ääni ei kunnolla kuulunut huoneen perälle asti. Istumapaikkojakin oli vain ehkä kuusi riviä eli suurin osa istui lattialla tai joutui seisomaan. Huone oli myös todella valoisa eli kankaalle heijastettu ohjelma ei näkynyt kovinkaan kauas.
Aion tehdä oman julkaisun ohjelman aiheesta, enkä ala käydä sitä sen tarkemmin tässä julkaisussa läpi. Oli kuitenkin todella ihanaa, kun ihmisiä oli paljon paikalla ja yleisö oli keskustelevaa. Sitä toivoinkin aiheesta, mistä ei ole yhtä oikeaa vastausta. Mielestäni ohjelma oli viihdyttävä ja sain ihmiset nauramaankin eli ei kai se kovin huonosti voinut mennä? Oli niin mukavaa päästä puhumaan ja juttelemaan muiden kanssa aiheesta!
Ohjelman jälkeen siirryinkin ennakkotuomaroitavaksi. Tuomarointi meni todella mukavasti vaikka hieman jännittikin, etenkin kun oli aika nimekäs tuomaristo. Etenkin YumiKoyuki on cosplayidolini, niin meni pasmat ihan sekaisin! Mielestäni sain hyvin kerrottua asustani ja tuomareiden kanssa oli todella hauskaa, ei lainkaan niin pelottavaa, mitä huhut saavat aikaan!
Tuomaroinnin jälkeen lähdimme käymään läheisessä Prismassa hakemassa hieman syötävää, että jaksamme koko päivän. Hyvinkäällä tuuli koko ajan ja minusta tuntui, että vilauttelin koko ajan ihmisille. Pahoitteluni kaikille. Ehdimme hyvin syödä ennen cosplaynäytöksen alkua.
Cosplaynäytös olikin sitten melko mielenkiintoinen ohjelmanumero. Valitettavasti kisaajista paistoi se, että he eivät tienneet, mitä tekivät lavalla ja kuinka kauan siellä pitäisi olla. Jäiköhän briiffaus vähän vähäiseksi? Kissaten jo ehti kirjoittaa Hypeconista ja olen melko samoilla linjoilla hänen kanssaan. Omat hahmot ovat todella kiva lisä coneihin ja ehkä cosplaynäytös on ainut paikka esitellä conialueen lisäksi asuaan, mutta jotenkin pitäisin lavaosuudessa vain sellaiset hahmot, mille löytyy alkuperäinen lähdeteos.
Cosplaynäytöksen jälkeen karkasin nopeasti ohjeiden mukaisesti salin ulkopuolelle. Sen jälkeen palasimme sittenkin takaisin saliin ja lopulta verhon taakse. Oli se yhtä juoksemista, eikä kenellekään ollut oikein tarkkaa ajatusta alusta alkaen, missä kisaajien kuuluisi olla. Itse olen seurannut kisoja ja lukenut kisoista todella paljon eli tiesin melko tarkkaan, miten kisassa kuuluu menetellä. Silti toivon, että tästä vuodesta opitaan ja ensi vuonna cosplaykisa on entistä parempi.
Ymmärsin, että Hypeconissa oli ensimmäistä kertaa cosplaykisa eli viime vuonna oli ollut vain cosplaynäytös. Vinkit ensi vuoteen eivät ole mitenkään ihmeelliset mutta vielä enemmän ennakkosuunnittelua, se on avainsana! Eli riittävästi infoa kisaajille mutta ei joka välissä, jolloin info ehtii muuttua ja kisaajat ovat hämillään. Olisi toki ollut todella kiva käydä ennakkoon lavaosuus läpi, jolloin uudetkin - etenkin ensimmäistä kertaa kisassa olevat! - pääsisivät tutustumaan lavaan. Cosplaynäytöskin olisi varmasti sujunut ilman suurempia myötähäpeitä, mikäli näin olisi ollut.
Verhon takana oli todella hyvä fiilis ja oli kiva jutella muiden kisaajien kanssa. Kun kisa alkoi ja oma vuoro oli heti toisena, jotenkin jäädytin lavalla ihan täydellisesti. Olin miettinyt poseerauksia ja asentoja ja kaikkea, mutta kun astuin minilavalle, aivot jäädytti. Eli omasta mielestäni lavaosuus ei ollut luontevaa eikä poseeraukset onnistuneet mutta muuten oli kivaa.
Olin tuomareiden kanssa melkein yhtä mieltä sijoituksista ja kunniamaininnoista, etenkin Muumien Noita ansaitsi voittonsa täydellisesti! Ja ensimmäistä kertaa kisassa! Oli todella ihanaa, että hän voitti, sillä lyhyen jutustelun jälkeen tämä henkilö vaikutti todella mukavalta ja oli paljon nähnyt vaivaa asunsa ja hahmouskottavuutensa eteen.
Onneksi palkintojen jako oli heti kisan jälkeen, sillä lähdimme juoksujalkaa autolle, että pääsemme takaisin Turkuun. Lopulta päädyin vaihtamaan vaatteet autossa ja toivon, etten aiheuttanut kenellekään traumoja ja vilautellut jälleen ihmisille.
Ajomatkat sujuivat melko leppoisasti musiikkia kuunnellessa ja conin fiiliksistä jutellessa. Minulle Hypecon oli ainakin todella ihana kokemus, lähinnä kaikkien ihmisten takia. Tuli niin superolo, kun ihmiset tunnistivat ja kertoivat lukevansa blogiani. Ehkä kauneinta ja ihaninta, mitä minulle sanottiin, oli heti conin alussa, että "ootpa sä laihtunut!" Ja tämän sanoi blogia lukeva henkilö, jota en edes aikaisemmin tuntenut. Mutta nyt voin sanoa tuntevani!
Ohjelman pitäminen oli myös todella hauskaa ja ehdottomasti, jos vain aivot kehittävät hyviä ideoita ja ne hyväksytään, olen jatkossakin pitämässä ohjelmia coneissa! Mikäli blogin lukijoissa on ohjelmassa mukana olleita, kertokaa toki missä voin vielä parantaa.
Kisaamisesta jäi huonoista poseerauksista huolimatta todella hyvä fiilis, cosplayvastaava oli aina lähellä, kun oli kysyttävää ja auttoi parhaansa mukaan. Eli kyllä minä vielä lavalle uskallan nousta! Olisi todella ihanaa saada Turkuun tukulainen cosplayryhmä, minkä kanssa ideoida ja nousta yhdessä lavalle!
Lisää kuvia tulossa asusta, kunhan saan järjestettyä pientä photoshoottia. Ilma Hyvinkäällä ei ollut hyvä, joten emme ottaneet siellä muita kuin kisakuvia (tai whip otti).
Mukaan lähti eBaysta ostamani pikku alpakka, jolle tein samanlainen rusetin kuin Erzan asussa oli. Pikkuisella ei ole vielä nimeä, mutta eiköhän se sieltä joskus tule!
Lähtö Hypeconiin oli hieman mielenkiintoinen, sillä tapahtuma tuli todella nopeasti. Olin jo aikaisemmin ollut ohjelmavastaavaan yhteydessä ja kysellyt ohjelmanpitäjämahdollisuutta. Työ, sairastumiset ja Japanin matka tekivät kuitenkin sen, että Hypecon olikin jo ihan kulman takana, enkä ollut ehtinyt kunnolla valmistautumaan ohjelman sisältöön, saati sitten cosplaykisaan!
Olin kuitenkin päättänyt, että haluan päästä eroon lavakammostani ja kasvattaa itsevarmuuttani lavalla pienemmissä tapahtumissa, eli en halunnut perua kisaan osallistumista. Olin alunperin ajatellut, että Japanin matkan jälkeen minulla olisi reilu kaksi viikkoa aikaa tehdä Erzan asu, mikä on loppujen lopuksi todella yksinkertainen. Sairastumisien vuoksi minulle jäi alle viikko aikaa tehdä asu ja sinäkin aikana piti käydä täyspäiväisesti töissä ja elää muutakin elämää. Olen siis todella tyytyväinen siihen, miltä asu lopulta näytti ja kuinka siististi kuitenkin sen sain tehtyä. Sain asun valmiiksi Hypeconia edeltävänä perjantaina noin klo23.
Asu on ennen kaikkea tehty minulle itselle ja vaikka kisaan lähdetään aina voittamaan, tiesin jo etukäteen, että viikossa kyhätyllä yksinkertaisella asulla ei tulla voittamaan. Asu oli melko paljastava ja vartalonmyötäinen vaikka vartaloni ei ehkä vielä ollut sellaisessa kunnossa kuin olisin halunnut. Olen kuitenkin saanut 27kg pois ja vartalo on pienentynyt huomattavasti siitä, mitä se oli viime Traconissa tai jopa Frostbitessä! Eli asu oli tärkeä ennen kaikkea minulle. Ja todella mukava pitää päällä! Persettä minulla yhä on ja tietyissä kuvakulmissa se paistattelee oikein leveästi, mutta pääosin tunnen itseni jo melkein sopusuhtaiseksi.
Toinen tärkeä asia minulle kisassa oli tosiaan päästä lavakammosta eroon. Vaikka esiinnyn työssäni ja olen aina esillä, silti kammoan lavalle astumista ja esiintymistä. Tavoitteena on, saatuani vartaloni normaalimittoihin ja oikean asun löydettyä, osallistua johonkin suurempien conien kisoihin. Ja siihen täytyy kerätä uskallusta.
Tämä on yksi asia, mikä on herättänyt cosplayharrastajissa ja blogisteissa keskustelua, eli kisaan osallistuminen. Cosplayn taso on noussut huimasti ja kisoja on enemmän kuin koskaan. Kisoja tullaan katsomaan todella paljon mutta kisaan osallistujien määrät ovat vähentyneet. Esimerkiksi Hypeconiin ennakkoilmoittautuneita oli kuusi mutta onneksi paikan päältä saatiin lisää kisaajia. Cidi puhui blogissaan tästä aiheesta ja toivon, että nämä kysymykset ja ihmetykset kantautuvat myös kisavastaavien korviin. Enemmän matalan tason kisoja, sitä mieltä minä olen!
Mutta takaisin Hypeconiin. Saavuimme paikalle hieman yhdentoista jälkeen ja kävin ilmoittautumassa läsnäolevaksi infotiskillä. Sain kisanumeroni ja ohjelmanpitäjän lätkäni, minkä jälkeen menin vaihtamaan vaatteita pukuhuoneisiin. Todella kivasti pukuhuoneita mutta niitä ei oltu mitenkään merkitty, että mitkä pukuhuoneet ovat tarkoitettu naisille ja mitkä miehille. Toivoin sitten vaatteita vaihtaessani, ettei kukaan muu, etenkään miespuolinen henkilö, tupppaisi kesken kaiken sisälle. Olisin myös toivonut, että pukuhuoneissa olisi ollut jotain pieniä perustarvikkeita, kuten hakaneuloja, lankaa ja neulaa, kaksipuolista teippiä ja sen sellaista. Luulin nimittäin aluksi, että olin unohtanut Cosplay Survival Kitini autoon tai jopa kotiin, ja ehdin jo saada paniikin aikaiseksi mutta onneksi löysinkin ne.
Kun asu oli päällä, kävimme viemässä normaalit vaatteet takaisin autoon ja ja siirsimme hieman parkkikiekkoa ja autoi sai olla loppupäivän parkkialueella!
Conialueella oli ihana törmätä ihmisiin, jotka lukivat blogiani tai tunnistivat minut muista coneista. Oli ihan älyttömän ihanaa jäädä juttelemaan ja hengaamaan, sillä moneen vuoteen en ole jutellut ja hengannut muuta kuin omien ystävieni kanssa coneissa. Tulikin todella nostalginen olo ja tunsin kuuluvani porukkaan. Olin myös todella otettu, kun minusta pyydettiin kuvia, vaikka Erzan toinen Grand Magic Gamesien asu ei varmaan ole mikään kovin tunnistettava (paitsi fanien keskuudessa).
Kiertelimme myyntipöytiä ja teimme joitain pieniä löytöjä. Myyntipöydät oli melko mielenkiintoisesti järjestelty ja järjestys aiheutti aikamoista tungosta aina sisääntuloaukoilla. Eli toivon mukaan ensi vuonna mietitään, mihin paikkoihin myyntipöytiä kannattaa sijoittaa. Ymmärsin, että huonon sään vuoksi kirppispöydätkin jouduttiin siirtämään sisätiloihin, mikä tietysti vaikutti tilaan myös. Istumapaikkoja oli jonkin verran mutta loppupäivästä nekin kävivät melko vähiin.
Menimme yhdeltä katsomaan Emman luentoa aiheesta One Piece ja miksi sarjaa kannattaa alkaa seurata/lukea. Itse olen vain muutamia jaksoja katsonut One Pieceä ja pelästyin jaksojen lukumäärää niin paljon, että seuraaminen jäi. Mutta whip on lapsesta asti seurannut One Pieceä ja aina odottelee uusia jaksoja! Ohjelmaa oli kiva kuunnella ja Emma antoi hyviä syitä seurata sarjaa, joten ehkä minun on taas palattava pikkuhiljaa One Piecen pariin.
Ohjelman jälkeen oma ohjelmani alkoi samassa tilassa. Oli hyvä katsoa ja tarkistaa tila ennen omaa ohjelmaani, että tiesi vähän miten valmistautua. Tilassa ei ollut käytössä mikkiä, minkä takia ääni ei kunnolla kuulunut huoneen perälle asti. Istumapaikkojakin oli vain ehkä kuusi riviä eli suurin osa istui lattialla tai joutui seisomaan. Huone oli myös todella valoisa eli kankaalle heijastettu ohjelma ei näkynyt kovinkaan kauas.
Aion tehdä oman julkaisun ohjelman aiheesta, enkä ala käydä sitä sen tarkemmin tässä julkaisussa läpi. Oli kuitenkin todella ihanaa, kun ihmisiä oli paljon paikalla ja yleisö oli keskustelevaa. Sitä toivoinkin aiheesta, mistä ei ole yhtä oikeaa vastausta. Mielestäni ohjelma oli viihdyttävä ja sain ihmiset nauramaankin eli ei kai se kovin huonosti voinut mennä? Oli niin mukavaa päästä puhumaan ja juttelemaan muiden kanssa aiheesta!
Kuvan ottanut Matias Tukiainen (madunjau/flickr)
Ohjelman jälkeen siirryinkin ennakkotuomaroitavaksi. Tuomarointi meni todella mukavasti vaikka hieman jännittikin, etenkin kun oli aika nimekäs tuomaristo. Etenkin YumiKoyuki on cosplayidolini, niin meni pasmat ihan sekaisin! Mielestäni sain hyvin kerrottua asustani ja tuomareiden kanssa oli todella hauskaa, ei lainkaan niin pelottavaa, mitä huhut saavat aikaan!
Tuomaroinnin jälkeen lähdimme käymään läheisessä Prismassa hakemassa hieman syötävää, että jaksamme koko päivän. Hyvinkäällä tuuli koko ajan ja minusta tuntui, että vilauttelin koko ajan ihmisille. Pahoitteluni kaikille. Ehdimme hyvin syödä ennen cosplaynäytöksen alkua.
Cosplaynäytös olikin sitten melko mielenkiintoinen ohjelmanumero. Valitettavasti kisaajista paistoi se, että he eivät tienneet, mitä tekivät lavalla ja kuinka kauan siellä pitäisi olla. Jäiköhän briiffaus vähän vähäiseksi? Kissaten jo ehti kirjoittaa Hypeconista ja olen melko samoilla linjoilla hänen kanssaan. Omat hahmot ovat todella kiva lisä coneihin ja ehkä cosplaynäytös on ainut paikka esitellä conialueen lisäksi asuaan, mutta jotenkin pitäisin lavaosuudessa vain sellaiset hahmot, mille löytyy alkuperäinen lähdeteos.
Cosplaynäytöksen jälkeen karkasin nopeasti ohjeiden mukaisesti salin ulkopuolelle. Sen jälkeen palasimme sittenkin takaisin saliin ja lopulta verhon taakse. Oli se yhtä juoksemista, eikä kenellekään ollut oikein tarkkaa ajatusta alusta alkaen, missä kisaajien kuuluisi olla. Itse olen seurannut kisoja ja lukenut kisoista todella paljon eli tiesin melko tarkkaan, miten kisassa kuuluu menetellä. Silti toivon, että tästä vuodesta opitaan ja ensi vuonna cosplaykisa on entistä parempi.
Ymmärsin, että Hypeconissa oli ensimmäistä kertaa cosplaykisa eli viime vuonna oli ollut vain cosplaynäytös. Vinkit ensi vuoteen eivät ole mitenkään ihmeelliset mutta vielä enemmän ennakkosuunnittelua, se on avainsana! Eli riittävästi infoa kisaajille mutta ei joka välissä, jolloin info ehtii muuttua ja kisaajat ovat hämillään. Olisi toki ollut todella kiva käydä ennakkoon lavaosuus läpi, jolloin uudetkin - etenkin ensimmäistä kertaa kisassa olevat! - pääsisivät tutustumaan lavaan. Cosplaynäytöskin olisi varmasti sujunut ilman suurempia myötähäpeitä, mikäli näin olisi ollut.
Verhon takana oli todella hyvä fiilis ja oli kiva jutella muiden kisaajien kanssa. Kun kisa alkoi ja oma vuoro oli heti toisena, jotenkin jäädytin lavalla ihan täydellisesti. Olin miettinyt poseerauksia ja asentoja ja kaikkea, mutta kun astuin minilavalle, aivot jäädytti. Eli omasta mielestäni lavaosuus ei ollut luontevaa eikä poseeraukset onnistuneet mutta muuten oli kivaa.
Olin tuomareiden kanssa melkein yhtä mieltä sijoituksista ja kunniamaininnoista, etenkin Muumien Noita ansaitsi voittonsa täydellisesti! Ja ensimmäistä kertaa kisassa! Oli todella ihanaa, että hän voitti, sillä lyhyen jutustelun jälkeen tämä henkilö vaikutti todella mukavalta ja oli paljon nähnyt vaivaa asunsa ja hahmouskottavuutensa eteen.
1. sija: Noita (Muumit), 2. sija: Snow (Final Fantasy XIII), 3. sija: Hiei (Yu Yu Hakusho).
Kunniamaininnat: Morgana (Merlin) ja Shinichi (Nana)
Onneksi palkintojen jako oli heti kisan jälkeen, sillä lähdimme juoksujalkaa autolle, että pääsemme takaisin Turkuun. Lopulta päädyin vaihtamaan vaatteet autossa ja toivon, etten aiheuttanut kenellekään traumoja ja vilautellut jälleen ihmisille.
Ajomatkat sujuivat melko leppoisasti musiikkia kuunnellessa ja conin fiiliksistä jutellessa. Minulle Hypecon oli ainakin todella ihana kokemus, lähinnä kaikkien ihmisten takia. Tuli niin superolo, kun ihmiset tunnistivat ja kertoivat lukevansa blogiani. Ehkä kauneinta ja ihaninta, mitä minulle sanottiin, oli heti conin alussa, että "ootpa sä laihtunut!" Ja tämän sanoi blogia lukeva henkilö, jota en edes aikaisemmin tuntenut. Mutta nyt voin sanoa tuntevani!
Ohjelman pitäminen oli myös todella hauskaa ja ehdottomasti, jos vain aivot kehittävät hyviä ideoita ja ne hyväksytään, olen jatkossakin pitämässä ohjelmia coneissa! Mikäli blogin lukijoissa on ohjelmassa mukana olleita, kertokaa toki missä voin vielä parantaa.
Kisaamisesta jäi huonoista poseerauksista huolimatta todella hyvä fiilis, cosplayvastaava oli aina lähellä, kun oli kysyttävää ja auttoi parhaansa mukaan. Eli kyllä minä vielä lavalle uskallan nousta! Olisi todella ihanaa saada Turkuun tukulainen cosplayryhmä, minkä kanssa ideoida ja nousta yhdessä lavalle!
Lisää kuvia tulossa asusta, kunhan saan järjestettyä pientä photoshoottia. Ilma Hyvinkäällä ei ollut hyvä, joten emme ottaneet siellä muita kuin kisakuvia (tai whip otti).
lauantai 14. kesäkuuta 2014
Erza (Grand Magic Games Day 5 Dress) / Fairy Tail
Jo viime vuoden puolella löysin uuden intohimon kohteeni, nimittäin Fairy Tailin. Alunperin jo suunnittelin pyhittäväni koko vuoden Erzalle ja hänen monille eri asuilleen. Harhauduin kuitenkin mageilemaan hetkeksi mutta nyt palaan takaisin Erzan pariin.
Vuoden alussa aloittelin jo tekemään Lightning Empress Armoria mutta armorien teko ja kiinnitykset eivät sujuneet niin kuin ajattelin, minkä takia tämä asu siirtyy jonnekin. Luultavasti siihen asti, kunnes saan tilattua worblaa ja tehtyä siitä armorit.
Olin kuitenkin jo pidempään katsellut Erzan Grand Magic Gamesin asua mangasta mutta nyt kun Fairy Tail 2014 jatkui taas animena, asu esiintyi myös animessa. Päätinkin käyttää animen värejä ja kuosia, koska se miellytti silmääni.
Asu on melko paljastava, eikä vartaloni ihan ole asun vaatimassa kunnossa. En kuitenkaan ajatellut tehdä valtavia sideboobseja tai paljastella persettäni, no worries. Asun teen minulle sopivasti. Kukat tein mangaversion tyyliin, koska ne näyttivät paljon kauniimmilta. Valkoiset kukat sopivat kivasti valkoisen aluspaidan (?) kanssa, mikä vähän pilkahtelee kaulan kohdalta.
Still-kuvat animesta auttoivat minua hahmottamaan esimerkiksi kengät, hiusten kampauksen, mistä eri osista asu koostuu, liukuvärjäyksesta sun muusta. Still-kuvat otettu Chia-animen kautta.
Tein ensin asun lähestulkoon valmiiksi ja sen jälkeen aloin värjätä kangasta. Olinkin erityisen innoissani liukuvärjäyksestä, joskin erittäin huolissani lopputuloksesta. Minulla oli kaksi eri vaihtoehtoa tehdä liukuvärjäys.
Dylonin sivuilta löytyi hyvä ohje käsinvärjäykseen ja minulla oli liilaata väriä kotona jo valmiina. Dylonin tekstiiliväri sopii puuvillalle, pellavalle ja viskoosille, sekä hieman haaleamman värin saa tarttumaan silkkiin, polyester/puuvillaan ja polyester/viskoosiin. Käsivärjäys tehdään aina vähintään 40asteisessa hanavedessä, missä 250g suolaa/6 litraan vettä. Liukuvärjäyksessä kangasta pidetään värjäysastiassa hieman eri aikoja riippuen siitä, kuinka vahvan sävyn haluaa kankaaseen.
Toinen vaihtoehtoni oli laimentaa tekstiilimaalia vedellä ja maalata kangasta niillä. Kankaan pitää olla kostea, kun sitä lähtee maalaamaan, jotta väri "liukuu" nätisti. Kankaan pitää antaa rauhassa kuivua ja kuivutessa väri tulee haalistumaan. Minulla on vain huolena se, että tekstiilimaali tekee kankaasta raskaan, eikä anna sen laskeutua luonnollisesti.
Kokeilin ensin Dylonin tekstiilivärjäystä ja pidin kovasti siitä, miten liukuvärjäys onnistui. Väri ei ole niin tumma ja pistävä, mitä animessa näkyy vaan mielestäni lopputulos muistuttaa ehkä enemmän mangaversiota. Pidin kuitenkin siitä miten tasaisesti ja luonnollisesti liukuvärjäys onnistui. Onnistuin myös värjäämään omat käteni vaikka ohjeissa selvästi luki, että kannattaa käyttää käsineitä. Omapa oli mokani, pikkuhiljaa ne tästä haalentuvat.
Liukuvärjäyksen jälkeen minun piti enää kääntää hihojen saumat, jotka tulisivat pahasti näkyviin leveissä hihoissa. Ystäväni neuvoi minua käyttämään liimakangasta, jotta vältyn liika tikkausjäljiltä. Ostin Eurokankaasta liimapaperinauhaa, mikä silitettiin kiinni taitoskohtiin.
Etsin YouTubesta nutturatutoriaaleja peruukille, sillä en ole koskaan tehnyt nutturaa edes itselleni. Saati sitten nutturaa, missä hiuksia jää nutturan ulkopuolelle. Mikään tutoriaali ei ollut sellainen kuin halusin mutta ne antoivat hyviä vinkkejä siihen, miten nuttura kannattaa tehdä. PS. Ei kenenkään tukka voi olla noin pitkä, jos se on nostettu edes vähän nutturalle....
Nostinkin ensin peruukin hiukset ylös ponihännälle. Sen jälkeen erotin hiuskuidut kahteen osaan, nostin oikeanpuolimmaisen pieneksi nipuksi ylös ja kiersin vasemmanpuoleisen nipun ympäri. Tällä tavalla peruukki muistutti Erzan nutturaa edes jotenkin. Ponnarilla vielä kiinni, että se varmasti pysyy kasassa.
Koristeen tein Das-massasta ja softiksesta. Pyöritin massasta pallon grillivarrastikun päähän ja maalasin keltaiseksi. Oranssista softiksesta leikkasin pienet palat, mitkä kiinnitin palloon. Ja voilà!
Jaloissa on ihan perusvarvassandaalit. Kaupasta löytyy onneksi kesäaikaan varvassandaaleja vaikka kuinka. Löysin mielestäni niin kivan väriset sandaalit, ettei minun tarvinnut päällystää niitä, kuten aluksi ajattelin.
Mietin pitkään yli polven ulottuvia ruskeita sukkia. Kaikki, mitä on mainostettu yli polven mittaisiksi ei ainakaan minulla mene yli polven. En myöskään halunnut vilautella peppu- ja reisiläskejäni vaan halusin jotain kangasta siihen. Päädyinkin yhdistämään ihonvärisen ja ruskean sukkahousun keskenään, näin ollen saan ruskeat "sukat" myös pysymään ylhäällä, kun ne on ommeltu yhteen, eikä minun tarvitse koko ajan olla vetämässä niitä ylöspäin.
Tässä vähän kuvaa eiliseltä, että näin miltä asu noin suurin piirtein näyttää päälläni. Viikossa sain asun tehtyä ja ehdin jopa nukkuakin ennen Hypeconiin lähtöä! Parempia kuvia sitten conissa ja koko asulla, sillä kuvista puuttuu esim. hihat sekä peruukin ja asun koristelut.
Matka Hypeen alkakoot!
Vuoden alussa aloittelin jo tekemään Lightning Empress Armoria mutta armorien teko ja kiinnitykset eivät sujuneet niin kuin ajattelin, minkä takia tämä asu siirtyy jonnekin. Luultavasti siihen asti, kunnes saan tilattua worblaa ja tehtyä siitä armorit.
Olin kuitenkin jo pidempään katsellut Erzan Grand Magic Gamesin asua mangasta mutta nyt kun Fairy Tail 2014 jatkui taas animena, asu esiintyi myös animessa. Päätinkin käyttää animen värejä ja kuosia, koska se miellytti silmääni.
Asu on melko paljastava, eikä vartaloni ihan ole asun vaatimassa kunnossa. En kuitenkaan ajatellut tehdä valtavia sideboobseja tai paljastella persettäni, no worries. Asun teen minulle sopivasti. Kukat tein mangaversion tyyliin, koska ne näyttivät paljon kauniimmilta. Valkoiset kukat sopivat kivasti valkoisen aluspaidan (?) kanssa, mikä vähän pilkahtelee kaulan kohdalta.
Still-kuvat animesta auttoivat minua hahmottamaan esimerkiksi kengät, hiusten kampauksen, mistä eri osista asu koostuu, liukuvärjäyksesta sun muusta. Still-kuvat otettu Chia-animen kautta.
Tein ensin asun lähestulkoon valmiiksi ja sen jälkeen aloin värjätä kangasta. Olinkin erityisen innoissani liukuvärjäyksestä, joskin erittäin huolissani lopputuloksesta. Minulla oli kaksi eri vaihtoehtoa tehdä liukuvärjäys.
Dylonin sivuilta löytyi hyvä ohje käsinvärjäykseen ja minulla oli liilaata väriä kotona jo valmiina. Dylonin tekstiiliväri sopii puuvillalle, pellavalle ja viskoosille, sekä hieman haaleamman värin saa tarttumaan silkkiin, polyester/puuvillaan ja polyester/viskoosiin. Käsivärjäys tehdään aina vähintään 40asteisessa hanavedessä, missä 250g suolaa/6 litraan vettä. Liukuvärjäyksessä kangasta pidetään värjäysastiassa hieman eri aikoja riippuen siitä, kuinka vahvan sävyn haluaa kankaaseen.
Toinen vaihtoehtoni oli laimentaa tekstiilimaalia vedellä ja maalata kangasta niillä. Kankaan pitää olla kostea, kun sitä lähtee maalaamaan, jotta väri "liukuu" nätisti. Kankaan pitää antaa rauhassa kuivua ja kuivutessa väri tulee haalistumaan. Minulla on vain huolena se, että tekstiilimaali tekee kankaasta raskaan, eikä anna sen laskeutua luonnollisesti.
Kokeilin ensin Dylonin tekstiilivärjäystä ja pidin kovasti siitä, miten liukuvärjäys onnistui. Väri ei ole niin tumma ja pistävä, mitä animessa näkyy vaan mielestäni lopputulos muistuttaa ehkä enemmän mangaversiota. Pidin kuitenkin siitä miten tasaisesti ja luonnollisesti liukuvärjäys onnistui. Onnistuin myös värjäämään omat käteni vaikka ohjeissa selvästi luki, että kannattaa käyttää käsineitä. Omapa oli mokani, pikkuhiljaa ne tästä haalentuvat.
Liukuvärjäyksen jälkeen minun piti enää kääntää hihojen saumat, jotka tulisivat pahasti näkyviin leveissä hihoissa. Ystäväni neuvoi minua käyttämään liimakangasta, jotta vältyn liika tikkausjäljiltä. Ostin Eurokankaasta liimapaperinauhaa, mikä silitettiin kiinni taitoskohtiin.
Etsin YouTubesta nutturatutoriaaleja peruukille, sillä en ole koskaan tehnyt nutturaa edes itselleni. Saati sitten nutturaa, missä hiuksia jää nutturan ulkopuolelle. Mikään tutoriaali ei ollut sellainen kuin halusin mutta ne antoivat hyviä vinkkejä siihen, miten nuttura kannattaa tehdä. PS. Ei kenenkään tukka voi olla noin pitkä, jos se on nostettu edes vähän nutturalle....
Nostinkin ensin peruukin hiukset ylös ponihännälle. Sen jälkeen erotin hiuskuidut kahteen osaan, nostin oikeanpuolimmaisen pieneksi nipuksi ylös ja kiersin vasemmanpuoleisen nipun ympäri. Tällä tavalla peruukki muistutti Erzan nutturaa edes jotenkin. Ponnarilla vielä kiinni, että se varmasti pysyy kasassa.
Koristeen tein Das-massasta ja softiksesta. Pyöritin massasta pallon grillivarrastikun päähän ja maalasin keltaiseksi. Oranssista softiksesta leikkasin pienet palat, mitkä kiinnitin palloon. Ja voilà!
Jaloissa on ihan perusvarvassandaalit. Kaupasta löytyy onneksi kesäaikaan varvassandaaleja vaikka kuinka. Löysin mielestäni niin kivan väriset sandaalit, ettei minun tarvinnut päällystää niitä, kuten aluksi ajattelin.
Tässä vähän kuvaa eiliseltä, että näin miltä asu noin suurin piirtein näyttää päälläni. Viikossa sain asun tehtyä ja ehdin jopa nukkuakin ennen Hypeconiin lähtöä! Parempia kuvia sitten conissa ja koko asulla, sillä kuvista puuttuu esim. hihat sekä peruukin ja asun koristelut.
Matka Hypeen alkakoot!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








.jpg)









.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)






.jpg)