Bakaconissa oli myös paljon muita DGM-cossaajia, joten saimme pidettyä hienon photoshootin. Se on yksi parhaimpia conimuistojani. Vaikka Cross olikin päällä erityisen hankala ja epämukava, hahmona esiintyminen ja hahmon käyttäytymisen tuominen esiin auttoi epämukavuutta!
D. Gray-Manin jälkeen seuraava rakkauteni oli Pandora Hearts. Kikucon III:een ja Desucon II:een tein Xerxes Breakin (Pandora Hearts) sekä hahmon nuken, Emilyn. Breakista on tullut melkeinpä ykkössuosikinni, ohittaen Kakashin. Peruukin kanssa oli ongelmia, mutta sain asun toimimaan paremmin kuin koskaan ja olin todella iloinen siitä. Teimme myös isäni kanssa Breakin kävelykeppiaseen, mikä oli todella onnistunut. Breakia parantelin Desuconiin ja se näytti koko ajan vain paremmalta.
Tracon VII:een tein Breakin Pandora unifrom version, minkä kanssa sain vuodattaa monia kyyneliä - niin teko- kuin käyttövaiheessa. Se ei onnistunut yhtä hyvin kuin normaaliversio mutta olin silti hyvin tyytyväinen siihen.
Tässä vaiheessa cosplay alkoi jostain syystä menettämään merkitystä minulle. En saanut tapahtumissa samaa fiilistä, mitä minulla oli ennen ollut ja cossit eivät onnistuneet niin kuin olisin halunnut niiden onnistuvan. En tiedä, kuinka paljon seurustelun aloittaminen whiplasherin kanssa tähän vaikutti, vai oliko sillä mitään tekemistä sen kanssa. Vuosi 2011 olikin melkoinen floppi, sillä sain tehtyä itselleni ja whiplasherille vain yhdet uudet cossit.
Animecon VI:ssa minulla oli Suzaku (Yami no Matsuei) eli shikigamiversio sarjassa esiintyvästä feeniks-linnusta. Asu kyllä onnistui mielestäni erityisen hyvin, kiitos hyvien kankaiden. Animeconissa oli sattumalta myös kaverini lisäksi kolme muuta shikigamia, mikä oli todellinen yllätys! Eli hieno kokemus. whiplasher sen sijaan kierrätti vanhoista asuistani Crossia ja Breakia.
Tracon VII:ssa kierrätin Suzakua ja tein whiplasherille Sanjin (One Piece), mikä onnistui peruukkia lukuunottamatta. Toki hihojen kanssa oli ongelmia, sillä whip ei pystynyt nostamaan käsiä, mutta ulkonäkö oli asussa hieno. Peruukkia emme ehtineet hankkia eBaysta, eikä Punanaamiosta tai Pilailupuodista löytynyt siihen hätään oikein mitään hyvää peruukkia - joten lopputuloksena oli melkoisen järkyttävä peruukki.
Olin todella iloinen, kun vuoden 2011 conivuosi loppui ja pääsin hetkeksi irtautumaan coneista ja cosseista. Olin ollut todella innostunut ja käynyt monissa eri coneissa ja tapahtumissa vuosien varrella, joten ehkä oli hetkeksi hyvä lopettaa ja miettiä, mitä harrastukselta oikeasti haluaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti