Aloitimme tosiaan syksyllä Fairy Tailin katsomisen. Minulla ei ollut tarkoituksena etsiä uusia cossattavia, sillä suunnitelmia oli muutenkin jo paljon. Lisäksi olin vilkuillut etukäteen, että aika lapsennäköisiä hahmoja sarjassa pääosin on eli tuskin minulle mitään.
Kuinka väärässä olinkaan.
Kiinnostuin Erzan hahmosta todella paljon mutta sarjan alussa hänen normaalivaatetus ei tuonut mitään cosplayinspiraatio. Kun näin, että Erza vaihtoi armoria taistelussa ja että hänellä on useampia armoreita, kiinnostukseni nousi. Alunperin minun piti tehdä Frostbiteen Lightning Empress Armor mutta minulle tuli ongemia armorien kanssa, joten päätin siirtää sen kesä-Dessun.
Jo alusta alkaen rakastuin Robe of Yuëniin, etenkin sen mangaversioon. Ensin siirsin sen pois Frostbitestä, sillä ajattelin sen olevan liian kylmä talviconiin, mutta Lightning Empressin armoreiden tökkiessä, otin asun takaisin suunnitelmiin. Mangaversio on selvästi näyttävämpi ja hienompi, siksi päädyin siihen.
Kamppailua aiheuttikin se, että millä kangasvärivalinnoilla lähden liikenteeseen, sillä mangassa sukkahousut näyttävät selvästi tummilta mutta animessa ne on tehty vaaleiksi. PROPIN TEKOA
Ostin Clas Ohlsonista 1,50 metrin pitkän haravan varren, mikä toimi keihään vartena hyvin. Hakkasin naulalla reiän varren päähän, jotta sain grillivartaan siitä läpi. Grillivartaan toiseen päähän tein terän eli grillivarras toimi hyvänä ja tukevana liitoksena terän ja varren välillä.
Minulla oli muutama vaihtoehto terällä ja kokeilinkin sekä pahvi- että softisversiota. Halusin kuitenkin hieman kolmiulotteisuutta terään, sillä littana pahvi- tai softisterä näyttäisi hassulta haravan varren päässä. Pursotinkin pahvin molemmille puolille eristevaahtoa ja veistelin siitä terän. Päällystin sanomalehtisuikaleilla ja liimalla, minkä lopulta maalasin ja lakkasin.
Terän ja varren välissä oli vielä yksi osa, minkä tein kokonaan softiksesta. Leikkasin palaset ja liimasin yhteen. Liimasin myös pikaliimalla, kun palaset olivat molemmin puolin kiinni varressa, ylös, alas ja sivuille pienet palaset tuomaan 3D-effektiä.
Tein myös terän ja varren välissä olevan koristeen softiksesta. Tein sen terän paksuuden mukaan, jotta se sitoo varren ja terän yhteen. Koriste on grillivartaan keskellä ja grillivartaan molemmat päät menevät terään ja varteen. Tueksi jesaria ja pikaliimaa.
Vielä en ole ehtinyt yhdistää kaikkea, sillä terä on vielä kunnolla maalaamatta. Mutta tässä kuva koristeesta ja terästä:
ASUN TEKOA
Päätin tehdä kokonaan asusta mangaversion ja käyttää hieman animeversion värejä ja malleja hyödyksi. Valitsin kankaiksi hieman erilaisia liilan sävyjä. Kukkien maalin sekoitin myös erikseen, jotta väri näyttäisi samalta molemmissa kankaissa. Tässä vähän kuvia kukkien maalauksesta:
Obin ja takana olevan rusetin sekä sukkahousut tein mustiksi. Mielestäni tämä väriskaala näytti hyvältä. Menin kangaskauppaan kangasvalintojeni kanssa valitsemaan kanttinauhojen kangasta, sillä värin pitäisi istua liilan kankaan kanssa.
Tässä alustavaa tulosta asusta:
Muutama pieni asia vielä puuttuu . Ja poseerauksia täytyy harjoitella. Hyvä myös ennen conia laittaa asu päälle, niin näkee mitä kaikkea pitää säätää, että asu varmasti istuu ja tuntuu mukavalta. Ja ennen kaikkea, NÄYTTÄÄ hyvältä.
Viime vuonna blogin
1-vuotissyntymäpäivä meni ihan ohi, sillä olimme joulun
sukuloimassa kaukana pohjoisessa ja ajatukset olivat poissa blogista.
Tänä vuonna olen erityisesti panostanut blogiin, sillä olen huomannut,
kuinka paljon blogin pitäminen sekä muiden blogien seuraaminen on
antanut minulle ja harrastukselleni. Olen lukenut eri blogeista, miten
blogin pitäminen on koettu ennemmin taakkana ja siitä syystä lopetettu
blogin pitäminen. Minulle asia on ihan päinvastainen, haluaisin vielä
enemmän päivittää blogia ja pelkkä blogin ajatteleminen antaa hymyä
huulille!
Tässä vähän tilastoja kahden vuoden taipaleelta.
54 seuraajaa 11024 sivun katselua
97 viestiä
97 kommenttia
Olen
hyvin iloinen siitä, että meille on näinkin monta lukijaa kertynyt!
Ihaninta oli huomata, miten joulukalenteri kiinnosti ihmisiä ja sitä
kautta tuli uusia seuraajiakin, taisi melkein 10 uutta seuraaja tulla kalenterin aikana! Kiitos, kun seuraatte blogia ja ihanaa,
kun ihmiset ovat kiinnostuneita!
TOP3 Tekstit 1. JOULUKALENTERI 2013 17.12.: Cosplay ja itsetunto 2. JOULUKALENTERI 2013 9.12.: Cosplay vs. muu pukeutuminen 3. Lavakammoa karkuun - kurkistus pajaohjelmaan TOP3 Liikenteen lähteet 1. Facebook 2. Valkoinen Samurai 3. Aniki.fi Forums TOP3 Katsojat 1. Suomi 2. Yhdysvallat 3. Venäjä
Perinteisesti
haluaisinkin kysyä, onko lukijoilla toiveita blogin sisällön suhteen?
Onko jotain, mitä toivotaan enemmän tai mikä on ollut erityisen hyvää ja
mielenkiintoista?
Aikoinaan, kun sain inspiraation blogiin, oli vaikea keksi blogille nimeä. MasqueCosplay tuli mieleen naamiosta ja pidän blogin alaotsikosta kovasti. Olen kuitenkin huomannut, että googlettamalla blogin nimeä, saattaa päätyä jonkun ulkomaalaisen cosplayryhmän sivuille. Niimpä vaihdan blogin nimeä. En kuitenkaan uskalla muuttaa sitä blogin URL-osoitteeseen, sillä pelkään, että kaikki blogin seuraajat häviävät sen myötä. Ellei jollain ole parempaa tietoa asiasta?
Vaihdan myös kirjoittajan nimeksi oman nimimerkkini, sillä whiplasher tuskin tulee koskaan blogiin kirjoittamaan. Ja hän voi omalla Google-tilillään sitten kirjoittaa. Koko Google-tili ja sen yhteys bloggeriin ei ollut minulle täysin selvillä, kun aloin blogia pitämään.
Blogin ulkonäkö myös kokee muutoksen!
Halutessanne voitte myös esittää kysymyksiä, mihin vastaan uuden vuoden kunniaksi vuoden vaihteessa. Kysymyksiä voi laittaa kommentteihin tai sähköpostilla osoitteeseen destinette@gmail.com
Viimein luukku, mikä ei ole kovinkaan erikoinen vaikka sitä kovasti toivoinkin. Tärkeintä kuitenkin on, että joulukalenteri on saatu päätökseen ja sen tekeminen on ollut hauskaa. Mitä lukijat ovat pitäneet? Halusinkin viimeiseen luukkuun laittaa vähän useampia asioita, osaa olen jo sivunut kalenterin aikana.
Aloitetaan aluksi vuoden 2013 animesuosituksillani. Sarjat eivät ole mitenkään suositusjärjestyksessä, eivätkä ne välttämättä kaikki ole kovinkaan uusia. Sarjat ovat minulle uusia tuttavuuksia, mitä olen tämän vuoden aikana katsonut whiplasherin kanssa ja haluan jakaa ne lukijoiden kanssa.
WataMote (Watashi ga Motenai no wa do Kangaetemo Omaera ga Warui)
Mielenkiintoinen lyhyt sarja, missä keskitytään nuoren Tomokon elämään koulussa ja hänen yrityksiinsä tulla suosituksi. Sarja alkaa lupaavasti ja jaksot ovat hyvin tehtyjä. Hahmoon pystyy hyvin samaistumaan, mikäli itse ei ole kuulunut suosittuihin koulussa. Joskus hahmolle tapahtuvat asiat jopa naurattaa, kunnes tajuaa kaiken sen ahdistuksen, pelokkuuden ja surullisuuden, mikä hahmolla on. Eli paljon ristiriitaisia tunteita. Animen loppu oli vähintään mielenkiintoinen ja vielä enemmän keskeneräinen. Kuten moni on sanonut, siitä olisi voinut saada hyvän, mutta anime tehtiin liian aikaisin. Olen samaa mieltä. Mutta katsomisen arvoinen on! Hahmolla on niin mielenkiintoisia tapoja tehdä itsestään suosittu ja outo ajatuksen juoksu.
Haluan jakaa sarjan aloitustunnusmusiikin, mikä on mielestäni erityisen hyvä:
Puella Magi Madoka Magica
En ole ehtinyt sarjaa kovin kauan vielä katsoa, mutta mielenkiintoiselta vaikutti. Lähdin katsomaan sarjaa, koska huomasin yllättävän muutaman tehneen cosplaysuunnitelmia sarjasta ja muutenkin puhuneen siitä. Sarja kertoo nuoresta tytöstä, Madokasta, joka kohtaa taikaeläimen ja sitä kautta saa tietää taikatytöistä (magical girls) ja noidista. Mikäli Madoka ryhtyy taikatytöksi, hänen tulee vaarantaa oma henkensä taistelussa noitia vastaan. Mutta siitä hyvästä hän saa esittää yhden toiveen.
Sarja ei ole vielä päässyt kunnolla alkuun, enkä ole vielä kokenut suuria WAU-elämyksiä, mutta odotan jatkoa mielenkiinnolla.
Ao no Exorcist
Tutustuin sarjaan hieman myöhemmin, mitä ehkä muut, mutta olin hyvin tyytyväinen, että viimein sain katsottua sarjan. Sarjan päähenkilö, Rin, paljastuu Saatanan pojaksi ja sitä myöten hänelle tulee käyttöön suuria voimia. Hänen ja hänen kaksoisveljensä kasvattanut mies kuolee Saatanan hyökkäyksen yhteydessä, minkä jälkeen Rin päättää ryhtyä Exorcistiksi ja tappaa Saatanan. Rinille tulee yllätyksenä, että hänen kaksoisveljensä on tehnyt saman päätöksen jo aikoja sitten ja opettaa häntä sekä muita ikäisiään koulussa. Rinin täytyy salata todellinen identiteettinsä koulussa, missä moni vihaa Saatanaa. Sarja on tehty mukaansatempaavasti, hahmot ovat mielenkiintoisia ja identiteetin salailu tuottaa mielenkiintoisia tilanteita sarjassa. Kaiken kaikkiaan tunteita herättäviä juonenkääntöjä!
Deadman Wonderland
Sarja kertoo nuoresta pojasta, Gantasta, jonka koko luokka murhataan ja häntä syytetään siitä. Hänet lavastetaan syylliseksi ja lähetetään vankilaan, missä hän huomaa, ettei kaikki vangit ole aivan normaaleja. Vankilassa oleminen on myös hengenvaarallista, sillä tuomionsa vuoksi hänellä on kaulassa panta, mikä pistää hänen verenkiertoonsa kuolettavaa ainetta, minkä hän pystyy estämään syömällä erityisesti valmistettua karkkia. Vankilassa hän tapaa nuoren tytön, Shiron, jonka kanssa hän ystävystyy ja yrittävät selvitä vankilassa. Ganta huomaa pystyvänsä kontrolloimaan verta, kuten moni muukin vankilan erityisosastolla. He joutuvat taistelemaan toisiaan vastaan, mikä on tehty rahan vuoksi ja mitä siitä maksavat pääsevät seuramaan. Sarja on hyvin brutaali tietyissä mielin niin fyysisesti kuin psyykkisesti hahmoja kohtaan. Loppuratkaisu on ja ei ole yllättävä, joskin hieman epäselvä. Eli hieman kesken sarja jäi tai ainakin paljon jätettiin katsojan omiin oletuksiin ja päätöksiin.
Magi
Olemme ehkä puolessa välissä sarjaa ja hyvin on napannut mukanaan. Paljon sarjaa on cossattu, siitä puhutaan ja Anime-lehdessäkin oli siitä kirjoitus. Eli pakkohan sarja oli jossain kohtaa katsoa!
Sarja kertoo nuoresta Magista, Aladdinista, joka ei oikein tiedä kuka tai mikä hän on. Hän kohtaa nuoren miehen, Alibababan, jonka kanssa ystävystyy. Sarjan aikana Aladdin kokee monia seikkailuja, missä hän samalla yrittää ymmärtää itseään.
Sarja on erittäin hyvä moraalinen opetussarja, sillä siinä käsitellään paljon asioita, mikä on oikein ja väärin. Sarjassa tulee myös hyvin esille se, miten vaikeaa ihmisten on tehdä oikeita päätöksiä. Samalla sarja keskittyy Aladdinin itsensä löytämiseen.
Chobits
Emme ole vielä päässeet sarjaa loppuun, sillä mielenkiintoisesta juonesta huolimatta Chobits on melko hidas sarja. Se kertoo nuoresta miehestä, Hidekistä, joka pääsee suureen Tokioon ja yrittää päästä siellä opiskelemaan. Hän löytää itselleen persocomin, ihmistä muistuttavan robotin, Chin, jonka ottaa itselleen. Chi ei ole kuitenkaan normaali persocom vaan hänen paljastuu olevan legengaarinen Chobits. Chi ei itse muista, eikä oikein osaa mitään, vaan sarja keskittyy siihen, miten Hideki opettaa häntä selviytymään elämässä ja hänen persocominaan. Hideki aloittaa myös työt pärjätäkseen taloudellisesti ja kehittää pientä rakkaussuhdetta yhden työntekijän kanssa.
Sarjassa on paljon huumoria, erityisesti Hidekin ympärillä, ja paljon seksuaalista huumoria. Joskus jopa ylitseampuvan paljon. Kun Chin todellinen henkilöllisyys alkaa paljastua, sarja alkaa olla mielenkiintoinen. Pääasiassa Chi yrittää löytää itselleen sen oikean, joka haluaa hänet juuri sellaisenaan kuin hän on.
Onko sinulla jotain animesuosituksia? Mitä minun kannattaa ensi vuonna katsoa?
Seuraavaksi haluan jakaa lukijoiden kanssa TOP5 jrock-kappaletta. Nämä kappaleet ovat vuosien aikana tulleet minulle tärkeiksi ja pysyneet koko ajan kuuntelussa, enemmän tai vähemmän.
the Gazette - Taion
Girugamesh - Volcano
Abingdon Boys School - Innocent Sorrow
D'espairsRay - Mirror
Gackt - Mizerable
Seuraavana ja viimeisenä aiheena on COSPLAY SURVIVAL KIT. Olen todennut, että jokainen cossaaja tarvitsee sellaisen. Pienen pussukan, missä on kaikki tarpeellinen mukana, ettei tarvitse raahata koko arsenaalia mukaan.
Tässä vähän ajatuksia, mitä se minun mielestäni voisi sisältää:
- hakaneulat = koska kaikkea en ole kuitenkaan ehtinyt testata viimeiseen asti ja käytössä asu tarvitsee vähän ulkonäön kohotusta, mihin hakaneulat sopii hyvin
- pikaliima = mikäli asu päättää sanoa sopimuksensa irti kesken conin, pikaliima helpottaa kovasti - hakaneula käy myös joissain tilanteissa
- pieni ompelupakkaus = mikäli aikaa riittää ja haluaa hyvää jälkeä, on hyvä olla neulaa ja lankaa mukana, jotta voi muokata tai korjata asua
- jesari = mikäli proppi menee rikki, jesari auttaa - mikäli melkein ihan mitä tahansa menee rikki, jesari on kaveri
- pieni vesipullo = coneissa on nykyään todella hyvin vesipisteitä, mutta varmuuden vuoksi jokaisen conittajan laukusta pitäisi löytyä pieni vesipullo (mieluusti täytetty), mikä pelastaa conipäivän kun conipäivän
- salmiakkia = vesi auttaa pitkälle, mutta hätävarana olisi hyvä kantaa mukana salmiakkia, mikä auttaa esimerkiksi huimaukseen
- laastarit = kengät voivat hiertää tai muuten vain tulla haavereita
Mitä CSK sinun mielestä pitäisi sisältää? Onko sinulla jo oma pakkauksesi, minkälainen ja miten kuljetat sitä?
Joulukalenteri on valmis, joskin huomista kannattaa vielä odottaa! Enempää en paljasta~
Suunnitelmat muuttuvat ja elävät, mutta se ei estä minua jälleen listaamasta alustavia suunnitelmia ensi vuodelle!
Ensi vuonna olisi tarkoitus mennä seuraaviin tapahtumiin: Desucon Frostbite 14.-16.2., Cosvision 10.-11.5., Desucon 6.-8.6., Tracon 13.-14.9. Mahdollisesti piipahdamme myös Kikuconissa. Muut tapahtumat varmistuvat lähempänä ajankohtaa, mikäli aika, raha ja into riittävät.
Desucon Frostbiteen on suunnitteilla Fairy Tail ryhmäcosplay, mistä kirjoitinkin marraskuun lopulla. Muutoksia tulee jopa Frostbiteen, sillä tällä hetkellä Erzan Lightning Empressin armorit tuottavat päänvaivaa, enkä jaksa joulukiireiden aikaa niitä selvittää. Eli asuksi vaihtui Robe of Yuën. Mystogan kuitenkin pysyy whiplasherilla.
Muihin coneihin ei ole vielä varsinaisia asusuunnitelmia. Tarkoitus olisi Desuconiin tai Traconiin yhdeksi päiväksi saada aikaan Bleachin shinigameista ryhmäcosplay, mihin minä osallistun Rangiku Matsumotona ja whiplasher Kyoraku Shunsuina. Ehkä saamme reilu viiden hengen ryhmän kokoon. Mikäli ryhmä viimein edes saadaan aikaiseksi!
Desuconiin on myös Facebookissa suunnitteilla isompi Fairy Tail ryhmäcosplay, mihin on myös tarkoitus osallistua. Yritän viimeistään Desuconiin saada Lightning Empress Armorin valmiiksi. Muita asuja Erzalta olisi myös halu tehdä, mutta tyydyn tähän mennessä noihin kahteen.
Mahdollisesti Cosvisioniin pitäisi whipille saada Assassin’s Creedin Ezio tehtyä. Se on ollut jo pitkään ajatuksissa, jahka nyt saamme ajatuksen toteutettua!
Yritän myös vähän vähentää asujen määrää vuodessa ja kierrättää tehtyjä hyviä asuja. Tavoitteena max 3 asua per vuosi eli jos kaikki edellä mainitut suunnitelmat toteutuvat, siinä onkin vuoden asut.Yritän kuitenkin jättää loppuvuoteen, esimerkiksi Traconiin, tilaa uusille tuttavuuksille. Katsomme kuitenkin koko ajan uusia animeita ja jos jostain hahmosta saan cossi-inspiksen, haluan päästä toteuttamaan sen!
Nabari
no Ou kertoo nuoresta pojasta, joka yllättäen joutuu keskelle ninjojen
taistelua. Hän saa tietää kantavansa hyvin tärkeää ja voimakasta
välinettä, millä hallita koko ninjojen maailmaa, Nabaria. Sarjassa
kerrotaan eri hahmojen tarinoita, kuinka ne linkittyvät toisiinsa ja
mitä merkitystä siteillä on ihmisille. Vaikka tietyt asiat sarjassa
ärsyttävät ja joskus tekisi mieli lyödä päähahmoja takaraivoon,
yleistunnelma sarjassa on niin voimakas, että se jää mieleen. Sarjassa
ei pelätä tappaa hahmoja, asettaa heitä hankaliin tilanteisiin. Sarja
vetoaa vahvasti tunteisiin, siksi se varmaan onkin päässyt TOP5:teen.
3. D. Gray-Man
D.
Gray-Manissa esitellään sarjan alussa vahva vastakkain asettelu: hyvät
Exorcistit ja heidän Innocencet sekä pahat akumat ja niiden luoja,
Millennium Earl. Sarjassa seurataan näiden kahden välistä taistelua ja
tutustutaan erilaisiin, mielenkiintoisiin hahmoihin. Mitä enemmän
sarjassa edetään, sitä enemmän katsoja huomaa, miten maailma ei
todellakaan ole niin mustavalkoista kuin alkuperäinen asettelu. Akumat
syntyvät ihmisten tuskasta, mitä Millennium Earl ja hänen Noah-nimiset
seuraajat käyttävät hyväkseen. Exorcisteja johtava Black Order ei
myöskään pysty ylläpitämään hyvän kuvaa, vaan siitä selviää koko ajan
enemmän kyseenalaista tietoa, mikä ei välttämättä tee sen toiminnasta
yhtään sen parempaa kuin vastustajien.
D.
Gray-Manissa käydään hienoja taistelua niin vihollisia kuin
liittolaisia vastaan, ystävien kesken ja itsensä kanssa. Hahmojen
menneisyydestä kerrotaan pikku hiljaa enemmän ja hahmoista tulee todella
tärkeitä sarjan aikana. Yksi parhaimmista sarjoista.
2. Pandora Hearts
Pandora
Hearts alkaa siitä, kun nuori poika joutuu yllättäen Abyssin vankilaan,
mikä ei ole tästä maailmasta. Hän vapautuu sieltä nuoren tytön avulla,
minkä jälkeen he alkavat selvittää Abyssin salaisuutta ja mitä heille
tapahtui. Avukseen he saavat Pandora-nimisen organisaation, minkä
tavoitteet eivät vaikuta kovin puhtoisilta. Sarjassa tehdään myös aluksi
selkeä vastakkain asettelu hyvien ja pahojen välillä, mikä murtuu koko
sarjan ajan.
Sarja
on tehty hyvin mielenkiintoisesti ja kaikki tapahtumat ovat sidottuna
toisiinsa. Sarja itsessään on kuin yksi iso mysteeri, mitä selvitetään.
Hahmoista tulee myös heidän menneisyyksien takia hyvin tärkeitä ja
läheisiä.
1. Fairy Tail Fairy Tail ihastutti heti ensimmäisellä jaksollaan. Kaikki taikuus on aina kiinnostanut minua ja koko sarjan idea oli mielestäni todella hieno ja mielenkiintoinen. Sarja esitteli myös paljon erilaisia hahmoja ja kertoi heidän tarinaansa hyvin. Ehkä kliseistä sarjassa on se, että jokaiselle hahmolle on omistettu oma arcinsa eli katsoja tietää, että jotain kamalaa ja mysteeristä selviää hahmon menneisyydestä. Mutta toisaalta on kiva, että yhteen hahmoon keskitytään.
Vaikka sarjassa on yksi päähahmo, jolta löytyy aina yllättävissäkin tilanteissa ylimääräistä voimaa ja taikaa, on hahmosta tehty myös haavoittuva. Sarjan edetessä huomaa, että hahmo ei olekaan joka taistelussa ylivoimainen vaan hänelläkin on kehittymisen varaa.
Anime jäi ikävästi kesken mutta ihana uutinen on, että mangaka aikoo jatkaa animea!
Basilisk
kertoo kahdesta eri ninjaklaanista, joilla on erimielisyyksiä
keskenään. Klaanien välillä on rauhansopimus mikä animen aikana kumotaan
10 klaanijäsenen kohdalta. 10 ninjaa molemmista klaaneista taistelevat
keskenään kuolemaan asti, jotta vihamielisyys saataisiin klaanien
välillä loppumaan. Taistelun keskellä on myös klaanien edustajien
rakkaustarina, mikä joutuu sarjan aikana koetukselle.
Animen
jälki on hyvää ja selkeää, mikä tekee sarjasta helposti katsottavan.
Jaksoissa tapahtuu myös todella paljon, on flashbackeja tukemaan
tarinaa, mutta kaikessa vilinässä ja vilskeessä jotain voi myös mennä
ohi. Sarjassa on paljon hahmoja, joilla on erilaisia tunnesiteitä toinen
tosiaan kohtaan, mikä oikeastaan tekee sarjasta mielenkiintoisen.
Hahmoja ei myöskään säästellä, eikä pelätä tappaa, mikä toisaalta tuo
sitä taistelun kylmää realistisuutta ja raakuutta onnistuneesti esiin.
Hahmoilla
on myös omat taistelutyylinsä, mitä on mielenkiintoista seurata. Vaikka
jossain kohtaa tuleekin sellainen olo, että tämä on jo liikaa, ei
siihen jämähdä vaan juoni kulkee sujuvasti eteenpäin.
6. Death Note
Toinen
kestosuosikki vanhoista sarjoista. Paljon psykologista jännitettä sekä
tietämystä ja taitoa. Sarja tuo esille monia kysymyksiä, mikä laittaa
ihmiset miettimään ja oikeasti pohtimaan asioita. Sarjassa voi sanoa
olevan samoja piirteitä amerikkalaisen Dexter-sarjan kanssa, sillä
molemmissa oikeutetaan tappaminen uhrin rikollisella taustalla. Death
Notessa aluksi tapetaan kuolemaan tuomittuja vankeja, joita kuolema
olisi muutenkin kohdannut.
Sarjassa
mielenkiintoista on tosiaan se, miten poliisi tutkii murhia ja miten
yleisö reagoi melko positiivisesti murhiin. Juuri yleisön positiivinen
suhtautuminen saa Lightin/Kiran tuntemaan itsensä jumalaksi ja
kaikkivaltiaaksi, mikä tuo omaa maustetta sarjaan.
Mielestäni
sarjan loppu on melko hätäisesti tehty ja siinä olisi ollut
potentiaalia vielä parempaan. Kuitenkin sarjassa on niin paljon hienoja
hetkiä, ettei loppu pilaa koko teosta.
5. Shingeki no Kyojin
Ehkä
vuoden 2013 kohutuin ja eniten suosiota saanut sarja. Ei silti yllä
TOP3-listaukseen. Sarja on hyvin mielenkiintoinen ja kaikkiin
kysymyksiin ei ole edes tullut vastauksia. Hahmoista tulee hyvin
nopeasti tärkeitä katsojille, monikaan sarja ei pysty tähän.
Juonena
on erilaiset titaanit, jotka hyökkäävät ihmisten kimppuun. Ihmiset
joutuvat elämään muurien sisällä suojellaakseen itseään. Ihmisiä myös
koulutetaan erilaisiin tehtäviin, mistä on apua titaanien tappamisessa.
Pikkuhiljaa titaanien salaisuus alkaa selvitä ja tekijän kekseliäisyyttä
ei voi kuin ihastella.
Full
Metal Alchemist on yksi vanhojen sarjojen kestosuosikeista. Veljesten
tarina, miten kaikki on tapahtunut ja mihin kaikki on menossa, on niin
koskettava ja sydäntä lähelle tuleva, että sarja vie mennessään.
Sarjassa myös esitellään paljon vahvoja hahmoja, jotka eivät jätä
kylmäksi. Sarjassa päähahmot eivät myöskään ole voittamattomia vaan
erehtyväisiä ihmisiä.
Uusi
versio Full Metal Alchemist Brotherhood on paljon lähempänä mangaa niin
piirrostyyliltään että juonellisesti. Toisaalta molempien versioiden
katsominen on vain suositeltavaa.
9. Witchblade
Aluksi
Witchbladesta tulee sellainen kuva, että se on täynnä tissejä ja
puolialastomia naisia. Se on sitäkin mutta myös paljon muuta. Sarja
kertoo Masanen ja hänen tyttärensä Rikon traagista tarinaa, mistä
paljastuu koko ajan enemmän ja enemmän. Heti sarjan alussa Masanesta
tulee Witchbladen kantaja, minkä monet haluaisivat omakseen.
Suojellakseen perhettään Masane ryhtyy käyttämään Witchbladen voimia.
Mielenkiintoista
Witchbladessa on se, että vaikka Witchbladen kantajan pitäisi olla
todella voimakas, Masane näyttää myös heikkoja kohtia, eikä taistelut
vastapuolen kanssa mene aina odotetusti. Witchblade ei myöskään ole
kantajalleen turvallinen vaan uusi käyttäjä valitaan, kun Witchblade on
kulutettu loppuun. Siinä tulee ristiriitaa tunteissa: käyttääkö
Witchbladea, mikä mahdollistaa perheen koossapysymisen mutta on
kuolettava vai lopettaako sen käyttö ja menettää perheensä?
Sarjassa
on myös paljon mielenkiintoisia hahmoja, joilla on vahvoja siteitä
toinen toisiinsa. Sarjassa tuodaan inhimillisyyttä ja tunteita niin
vahvasti esille, että se tempaisee mukaansa.
8. Claymore
Sarja
kertoo naisista, jotka on puoliksi ihmisiä ja puoliksi hirviöitä, jotka
tekevät rahasta tehtäviä auttaakseen ihmisiä. Claymoreksi kutsutut
naiset ovat kaikki ulkonäöltään samankaltaisia ja kauniita mutta
tappavia. Jokaisella on oma merkkinsä, oma aseensa ja arvoasteikko
Claymorejen keskellä. Jokaisen Claymoren kohtalona on myös joskus
muuttua täydellisiksi hirviöiksi, joita he tehtävissään tappavat.
Pääjuonena
on muutaman Claymoren inhimillisyyden esille tuonti ja inhimillisyyden
kanssa selviytyminen Claymorena. Sarjassa hypitään jonkin verran
aikakaudesta toiseen, mikä saattaa hetkellisesti häiritä keskittymistä
ja ymmärtämistä. Paljon asioita kuitenkin selitään.
Myös
Claymoressa ei verta ja kuolemaa säästellä vaan karu totuus tuodaan
näytille. Claymoressa ihmisten tarinat koskettavat ja siinä tulee esille
se, kuinka elämä on myös jatkuvaa sisäistä taistelua.
Suomessa joulun herkut ovat perinteisesti glögi, piparit ja joulutortut. Kuitenkin koko ajan perinteisiä herkkuja muutetaan ja niistä tehdään uusia mielenkiintoisia muutoksia.
Perinteisen joulutortun (vai pitäisikö puhua natsitortusta?) voi tehdä monella erillä tapaa. Yksi tapa on esimerkiksi enkeli-joulutorttu:
Lahjojen
antamisella Japanissa on pitkät perinteet, eikä aina kyse ole lahjojen
antamisesta sosiaalisissa tilanteissaan vaan se on myös eräänlainen
velvoite. Tärkeintä on kuitenkin lahjan antaminen, eikä lahja itse,
minkä vuoksi lahjan rahallisella arvolla ei ole niin suurta merkitystä
kuin esimerkiksi paketoinnilla ja lahjan ajatuksella.
Japanissa
lahjoja annetaan erityisesti vuosipäivinä, hääpäivinä, vauvan
syntymisen johdosta, valmistumisen yhteydessä ja uuden naapurin
tervetuloa-toivotuksena. Perinteisesti lahjoja ei ole jaettu
suomalaisille tyypillisesti syntymäpäivinä tai jouluna, joskin se on
yleistymässä. Myös tuliaisten tuominen niin lähipiirille kuin
työyhteisölle on hyvin tavallista.
Lahjojen antamiseen liittyy olennaisesti myös kiitollisuus lahjasta ja niin sanotusti vastalahjan antaminen. Yleensä vastalahjan rahallinen arvo on noin puolet alkuperäisen lahjan arvosta.
Työelämässä
lahjojen antamisesta on tullut eräänlaista kilpailua, ainakin
työpaikkojen kesken, missä kilpaillaan lahjan omaperäisyydestä ja
ajattelevaisuudesta. Työpaikat voivat käyttää vuodessa suuria summia
asiakkaiden lahjoihin.
Hääparille
tyypillinen lahja on raha, sillä odotetaan, että kuherruskuukaudelta ja
lomamatkalta palattaessa pari tuo vastalahjana tuliaisia matkalta. Raha
annetaan aina kirjekuoressa. Vauvan syntymän johdosta annettavat lahjat annetaan perinteisesti vauvan vanhemmille. Muuten lapsille yleensä annetaan lahjaksi elektroniikkaa. Sairailleihmisille
taas viedään perinteisesti kukkia, joskin kukillakin on oma
merkityksensä, mistä pitää ottaa selvää ennen lahjan viemistä. Tammikuun
toisena maanantaina on Täysikään tulemisen päivä, mikä on vapaapäivä, ja silloin juhlitaan nuoria, jotka ovat täyttäneet 20-vuotta. Ystävänpäivänä
naiset antavat perinteisesti suklaata miehelle, josta on kiinnostunut.
Nykyään suklaalla on myös monta eri merkitystä ja voi ostaa myös
itselleen suklaata ystävänpäivänä. 14.3. sen sijaan on Valkoinenpäivä, jolloin miehet, jotka saivat ystävänpäivänä naiselta suklaata, antavat takaisin suklaata lahjaksi.
Japanissa vietetään vuoden aikana kaksi merkittävää päivää, jolloin lahjoja jaetaan. Keskellä vuotta vietettävän Ochugenin
aikaan annetaan lahjoja niille, joilta on kuollut lähimmäinen
alkuvuoden aikana. Se on sijoitettu kaksi viikkoa ennen Obonia, mikä on
japanilainen vapaapäivä kuolleiden kunnioittamiseksi. Nykyään Ochugenin
aikaan annettavien lahjojen merkitys on muuttunut ja lahjoja annetaan
arvostuksen eleenä lähimmäisille ihmisille. 20.12. vietettävän Oseibon
perinteet muistuttavat suomalaista perinnettä viedä haudoille kukkia.
Nykyään Oseibonin aikaan annetaan lahjoja ihmisille, joille on jotenkin
velkaa. Lahjan rahallinen arvo on tärkeää, sillä se määrittää suhteen
arvoa. Ochugenin ja Oseibon aikaan annettavat lahjat vaihtelevat ruoasta
alkoholijuomiin, riippuen kauppojen valikoimasta. Lahjojen
vastaanottajat yleensä kiittävät lahjasta puhelinsoitolla tai kirjeellä.
Yleisesti
ottaen lahjoja arvostetaan kovasti. Lahjat annetaan ja vastaanotetaan
molemmilla käsillä. Tärkeää on myös ensin kieltäytyä lahjasta ainakin
kerran, minkä jälkeen lahjasta tulee kiittää kovasti. Lahja on myös hyvä
avata vasta, kun on yksin. Parillinen määrä lahjoja koetaan onnekkaana,
samoin numerot kahdeksan ja kolme ovat onnen numeroita (kahdeksan
merkitsee vaurautta ja menestystä, kolme kuvaa syntymää). Perinteisesti
lahjoja tuodaan tuliaisena tai mikä kuvaa esimerkiksi omaa kotikaupunkia
tai –maata.
Japanissa annetaan tosiaan paljon makeisia lahjoiksi. Itsetehtyjä arvostetaan. Yummly.com on sivusto, mistä löytyy paljon japanilaisten jälkiruokien reseptejä, sieltä leipomaan!
Jos
muistan oikein, niin viime vuonna oli jossain conissa aiheena cosplay
ja itsetunto. Itse en kyseistä ohjelmaa ehtinyt seuraamaan mutta aihe on
aina ollut lähellä sydäntäni. Minulla on pääosin ollut positiivisia
kokemuksia cosplaysta ja se on ehdottomasti parantanut itsetuntoani. Kun
aloitin harrastuksen, olin vielä vähän ujo ja hiljainen, mutta cosplayn
myötä sain koko ajan lisää itsevarmuutta tutustua uusiin ihmisiin,
puhua tuntemattomillekin ihmisille ja huomata, että cosplaypiireissä
kaikki voivat olla kavereita keskenään. Cosplay ehdottomasti paransi
itsetuntoa ja itsevarmuuttani, mikä on kasvanut vuosien saatossa koko
ajan.
Kuitenkin
cosplayssa on myös se varjopuoli. Itsetuntoon vaikuttaa suuresti
cosplay tuomat ulkonäköpaineet. Itse olen kamppailut painoni kanssa
lähes koko ikäni ja paisunut vaihtelevasti kuin pullataikina. Yhä
useammin netissä näkee cosplaykuvia, missä korostetaan vähäpukeisuutta,
hoikkia ja hyväkuntoisia vartoja, kauniita kasvoja. Siinä ei ole mitään
vikaa, sillä yleensä cossattavat hahmot ovat erityisen hoikkia (mutta
isot tissit) ja hyvin kauniita. Onhan se suotavaa pyrkiä myös näyttämään
hahmolta! Pakostakin itse kullekin tulee selalinen olo, että "kelpaanko
minä?"
Kuvien
muokkaus on myös mielestäni yksi suuri ongelma. Kuvia muokataan niin
paljon, että on tärkeämpää miltä itse ja asu näyttävät kuvassa kuin mitä
todellisuudessa on. Kuvien liiallinen muokkaus antaa valheellisen
käsityksen harrastuksesta. Helposti arvostelee ja kritisoi itseään katsomalla muiden (muokattuja) kuvia ja kokee, ettei koskaan yllä samaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kuvia on hyvä muokata, sillä aina valaistus ei ole onnistunut tai kuvan laatua pystyy kuvanmuokkauksen avulla parantamaan. Myös kivat lisäeffektit tuovat hauskaa lisää kuvaan.
vähän liikaa muokattu ?
Jokaisella cossaajalla ja jokaisella maalla
on varmasti omat käsityksensä siitä, mitä cosplay on. Suomessa on
kuitenkin nostettu todella korkealle arvostukselle asujen
itsevalmistaminen ja -tekeminen. Olen iloinen siitä, että omat
kädentaitoni ovat koko ajan parantuneet ja mielestäni olen kehittynyt
harrastuksessa sillä saralla.
Minulle
tärkeintä cosplayssa on se, että sitä on hauska harrastaa ja sitä voi
kaikki harrastaa. Cosplay ja conit luovat myös vahvaa yhteenkuuluvuutta
vaikka lähiaikoina onkin ollut keskustelua ikäpolvien välisistä
kuiluistan. Etenkin kun yhä nuoremmat aloittavat cosplayn, minusta on
erityisen tärkeää, ettei ulkonäköpaineita ruokita liikaa jo valmiiksi
haastavassa elämänvaiheessa. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus
harrastaa rakastamaansa harrastusta juuri sellaisena kuin on.
On
myös todella ikävää, kun netissä liikkuu "ei näin / vaan näin" kuvia,
missä asetetaan rinnakkain kaksi hyvin erinäköistä ja erikokoista
cossaajaa. Useimmiten vastakkain asettelussa on selvästi lihava ja hyvin laiha cossaaja. Varmasti kuvissa näkyvät harrastajat törmäävät kuviin ja he
huomaavat kuinka heille nauretaan. (Tästä syystä en halua linkittää edes esimerkkiä tähän...) Onko se todella harrastuksen idea? Oma cosplayinnostukseni laski muutama vuosi sitten, samaan aikaan olin myös lihonnut aika paljon. En enää kokenut näyttäväni hyvältä kuvissa, saati sitten coneissa. Vaikka asut olivat hyviä ja osasin eri tekniikoita, ei se muuttanut sitä, etten pitänyt siitä, mitä näin peilistä. Toisaalta, cosplayn takia sain inspiraation painonpudotukseen. Sillä rakastan tätä harrastusta ja haluan myös näyttää hyvältä kuvissa. Miksi tekisin asuja, jos en tykkää olla niissä?
Minkälaisia kokemuksia sinulla on cospaysta sekä itsetunnosta ja ulkonäköpaineista?
Joulu
ei ole Japanissa merkittävä juhla vaikka sitä siellä vietetäänkin.
Kristinuskon Japaniin toivat alun perin portugalilaiset, jotka
perustivat 1500-luvulla sinne kauppa-asemiaan. Portugalilaiset
lähetyssaarnaajat yrittivät jo tuolloin käännyttää japanilaisia
katolisiksi, joskin tulos jäi melko vaatimattomaksi. 1600-luvun alussa
kristinusko kiellettiin.
1900-luvulla
alkoi puhaltaa muutosten tuulet ja Japani alkoi vähitellen avautua
länsimaisille vaikutteille. Toinen maailmansota ja Pearl Harbor
aiheuttivat suurta takapakkia, sillä joulu luokiteltiin
amerikkalaisuuden ilmentymäksi ja sen vietto kiellettiin.
Sodan
jälkeen ja japanin uudelleenrakentamisen aikaan kulttuurivaikutukset
alkoivat uudet näkyä. Erityisesti Hollywood-elokuvat, missä joulua
romantisoitiin, nousivat suosioon. Japanilaiset kiinnostuivat uudelleen
joulunperinteistä ja jälleen sitä alettiin hiljalleen viettää Japanissa,
joskin ilman uskonnollista sisältöä. Joulusta tulikin maallinen ja
lähinnä kaupallinen kansanjuhla, mihin kuuluivat joululahjat ja
joulupuut.
Japanilaiset
ovat soveltaneet joulun juhlintaa itselle sopivaksi ja ottaneet siitä
vain itseään miellyttävät ja hauskat puolet. Voi ajatella, että
japanilaiset näkevän joulun samanlaisena juhlana kuin suomalaiset uuden
vuoden: se on vain yksi hauska tapahtuma muiden joukossa. Joulu onkin
tavallinen työ- ja koulupäivä.
Joulusanoman
puuttuessa on joulusta muodostunut Japanissa lapsiperheiden ja
rakastavaisten juhla. Perheissä syödään aattona jouluateria, joka on
yleensä kanaa ja amerikkalaistyyppistä kermakakkua, ja lapset saavat
tavallisesti yhden joululahjan. Rakastavaiset puolestaan saattavat syödä
illallista ravintolassa kynttilänvalossa.
Tokiosta
ja muista suurkaupungeista löytyy kyllä joulutapahtumia niitä
etsiville. Esimerkiksi kirkot järjestävät joulujuhlia ja
joululaulutapahtumia. Suomalaista joulua voi etsiä Suomi-Kirkosta Tokion
Nakanosta.
Vuonna 2012 oli melkoista koettelua ja tasapainoilua innostuksen ja masennuksen kanssa. Desucon Frostbite ei auttanut cosplay-masennuksellani, sillä satoi lunta ja tuuli niin paljon, että kävelymatka majoituksesta coniin pilasi fiiliksen ja cossitkin. Asuina meillä oli whiplasherin kanssa Hotarubi ja Yashamaru (Basilisk), mistä Yashamaru onnistui todella hyvin mutta minun vartalolleni Hotarubin kimono ei yksinkertaisesti sopinut.
Cosplaymasennusta pahensi se tosi asia, että olin lihonnut todella paljon parissa vuodessa. Minulla on aina ollut painon kanssa ongelmia ja cosplayn kaltaisessa harrastuksessa se tuotti paljon ongelmia.
Menimme käymään Kikucon IV:ssä mutta ilman cosseja. En jaksanut tehdä uusia cosseja.
Desucon IV:ään vaan kierrätin oman Suzakuni ja pienellä vaivalla tein whiplasherin samasta sarjasta Toudan (Yami no Matsuei). Yleensä coneissa minulla on ollut asu päällä koko viikonlopun ajan mutta nyt cossit olivat päällä vain hetken ajan yhtenä päivänä.
Tracon VII:ssä aloin piristyä ja teimme whiplasherin kanssa paricosplayn Soul Caliburista. Tein whiplasherille Raphaelin (Soul Calibur III) consept art version, mikä jopa tunnistettiin conissa! Olin alunperin suunnitellut vuoteen 2011 Ivya (Soul Calibur IV) mutta en saanut asua valmiiksi. Cossi ei ollut mitenkään loistelias mutta mielestäni ihan ok, mikä paransi mielialaani cosplayhin liittyen.
Vaikka vuosi 2013 ei alkanut hyvin, sillä en saanut suunnittelemaani Padméa valmiiksi, whiplasherille tekemäni Darth Maul (Star Wars) näytti sen verran hyvältä, että aloin innostua taas cosplaysta ja coneista. Tein itselleni myös kivan asun coniin, jotta mieliala nousisi.
Desucon V:stä lähdin helpolla liikenteeseen ja whiplasher sai uusiokäyttää Yashamarun (Basilisk) ja minä tein ihmisversion Black Mokonasta. Asua oli hauska ja helppo tehdä, sen kanssa oli kiva olla ja muutenkin oli kiva saada positiivista minäkuvaa itsestä.
Innostuimme niin paljon, että ulkomaan matkalla Lontooseen päätimme whipin kanssa osallistua London Anime Coniin ja tehdä paricossin sinne. Tsunade ja Jiraiya (Naruto) onnistuivat todella hyvin ja niitä yritettiin monta kertaa jopa ostaa Lontoossa!
Tracon VIII olikin jo todella onnistunut ja voin sanoa saaneeni motivaationi ja innostukseni takaisin. Itselleni tein Sheenan (Tales of Symphonia) ja whipille Kaksinaaman (Batman). Asut onnistuivat todella hyvin ja conissa oli hyvin hauskaa.
Ensi vuotta odotankin todella innolla! Minulla on jo muutama cossi hyvässä mallissa~ Olen myös saanut painon putoamaan, vielä Frostbiteen en tavoitepainoa saa mutta olen jo hyvin tyytyväinen tämän hetkiseen saavutukseen. Toivon mukaan Frostbiteen mennessä näkyy edes hieman painonpudotus ja ehdin hieman kiinteytyä.
Ensi vuoden suunnitelmista lisää myöhemmin!
Mitä suunnitelmia sinulla on ensi vuodelle?
Vuoden 2010 tapahtumissa minulla oli käytössä kaksi asua, joista yhä edelleen pidän todella paljon. Ensimmäisenä tein Cross Marianin (D. Gray-Man), jonka kanssa olin sekä Tampere Kupliissa että Bakacon II:ssa. Asukokonaisuus oli onnistunut, joskin kanttinauhan ompelussa minulla olisi ollut parantamisen varaa. Peruukki oli Punanaamiosta, mutta Deluxe-laatua, ja toimi Crossin peruukkina hyvin. Tein myös isäni avustuksella ensimmäisen proppini ikinä. Laatu ei ehkä ollut mitä mahtavin mutta mielestäni se oli siihen aikaan todella hieno.
Bakaconissa oli myös paljon muita DGM-cossaajia, joten saimme pidettyä hienon photoshootin. Se on yksi parhaimpia conimuistojani. Vaikka Cross olikin päällä erityisen hankala ja epämukava, hahmona esiintyminen ja hahmon käyttäytymisen tuominen esiin auttoi epämukavuutta!
D. Gray-Manin jälkeen seuraava rakkauteni oli Pandora Hearts. Kikucon III:een ja Desucon II:een tein Xerxes Breakin (Pandora Hearts) sekä hahmon nuken, Emilyn. Breakista on tullut melkeinpä ykkössuosikinni, ohittaen Kakashin. Peruukin kanssa oli ongelmia, mutta sain asun toimimaan paremmin kuin koskaan ja olin todella iloinen siitä. Teimme myös isäni kanssa Breakin kävelykeppiaseen, mikä oli todella onnistunut. Breakia parantelin Desuconiin ja se näytti koko ajan vain paremmalta. Tracon VII:een tein Breakin Pandora unifrom version, minkä kanssa sain vuodattaa monia kyyneliä - niin teko- kuin käyttövaiheessa. Se ei onnistunut yhtä hyvin kuin normaaliversio mutta olin silti hyvin tyytyväinen siihen.
Tässä vaiheessa cosplay alkoi jostain syystä menettämään merkitystä minulle. En saanut tapahtumissa samaa fiilistä, mitä minulla oli ennen ollut ja cossit eivät onnistuneet niin kuin olisin halunnut niiden onnistuvan. En tiedä, kuinka paljon seurustelun aloittaminen whiplasherin kanssa tähän vaikutti, vai oliko sillä mitään tekemistä sen kanssa. Vuosi 2011 olikin melkoinen floppi, sillä sain tehtyä itselleni ja whiplasherille vain yhdet uudet cossit.
Animecon VI:ssa minulla oli Suzaku (Yami no Matsuei) eli shikigamiversio sarjassa esiintyvästä feeniks-linnusta. Asu kyllä onnistui mielestäni erityisen hyvin, kiitos hyvien kankaiden. Animeconissa oli sattumalta myös kaverini lisäksi kolme muuta shikigamia, mikä oli todellinen yllätys! Eli hieno kokemus. whiplasher sen sijaan kierrätti vanhoista asuistani Crossia ja Breakia.
Tracon VII:ssa kierrätin Suzakua ja tein whiplasherille Sanjin (One Piece), mikä onnistui peruukkia lukuunottamatta. Toki hihojen kanssa oli ongelmia, sillä whip ei pystynyt nostamaan käsiä, mutta ulkonäkö oli asussa hieno. Peruukkia emme ehtineet hankkia eBaysta, eikä Punanaamiosta tai Pilailupuodista löytynyt siihen hätään oikein mitään hyvää peruukkia - joten lopputuloksena oli melkoisen järkyttävä peruukki.
Olin todella iloinen, kun vuoden 2011 conivuosi loppui ja pääsin hetkeksi irtautumaan coneista ja cosseista. Olin ollut todella innostunut ja käynyt monissa eri coneissa ja tapahtumissa vuosien varrella, joten ehkä oli hetkeksi hyvä lopettaa ja miettiä, mitä harrastukselta oikeasti haluaa.